archived
Arvioitu lukuaika 6 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Demokratiahackin konsepteista vakiintuneiksi demokratian uusiksi muodoiksi?

Tämä blogikirjoitus tarjoaa yhteenvedon Demokratiahack-tapahtuman tuotoksista sekä hahmottelee, kuinka yhteiskunnassamme voitaisiin laajemmin tukea demokratiaa edistävien ideoiden ja konseptien kehittämistä.

Julkaistu

Demokratiahackin 12 tunnin aikana syntyi aivan huikeita töitä. Kolme tapahtumassa palkittua tiimiä, MiVO, Partisipaattori ja Valassafari saivat kukin rahalliset palkinnot käytettäväksi haluamallaan tavalla (ks. uutinen). Mutta kuinka Sitran Seuraavan erän, Tulevaisuuden valtiopäivien ja Demokratiahackin ruokkimalle hyvälle demokratian uusia muotoja koskevalle pöhinälle voitaisiin saada jatkoa ja minkälaista?
(teksti jatkuu videon alla)

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

 

Hackathonit ovat hyviä tilaisuuksia uusien ideoiden keksimiseen ja kehittelyyn, mutta matkalla ideoista innovaatioiksi tarvitaan myös ratkaisemisen arvoisen ongelman tutkimista ja ratkaisun hiomista palautteen perusteella. Demokratiahackin tiimit olivatkin monimuotoisia ja osaa tapahtumassa kehitellyistä konsepteista oli työstetty jo pitemmän aikaa. Demokratiahackin voittaneen MiVOn taustalla ollut ajatus oli syntynyt idean esittäjän, Jussi Nuortimon, tiimissä, joka oli perustettu Helsingin yliopiston vuonna 2015 järjestettyä Helsinki Challengea varten. Toisen palkitun tiimin, Valassafarin, ajatus syntyi puolestaan Valtioneuvoston kanslialle tehdyssä kokonaisvaltaista tietoperustaista päätöksentekoa tutkineessa Yhtäköyttä-hankkeessa, jota olivat työstämässä tiimiläiset Jouni Tuomisto ja Raimo Muurinen.

Tapahtumassa palkittu Partisipaattori seisoo yhtälailla jättiläisten hartioilla ja hyödyntää Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hankkeessa kehitettyä Ahjo-päätösrajapintaa. Palvelu tarjoaa edustajaa äänestäneille kanavan seurata edustajan tai hänen puolueensa äänestystuloksia vaalien välillä. Partisipaattorin ajatuksissa oli tehdä sovelluksesta myös kaksisuuntainen eli tarjota äänestäneille mahdollisuus kertoa edustajalleen mielipiteitään äänestysten kohteina olevista asioista.

ValueCraftiksi nimetty neljännen sektorin bitcoin-rinnakkaisvaluutta perustuu tutkimuksen ja ohjelmistojen parissa työskennelleen Pekka Nikanderin työhön sekä hyödyntää Trustlines Networkin Ethereumiin perustuvaa blockchainia.

Demokratiahackin Demokratia Mini-Hack: Uudet virrat –esitapahtumassa puhuneen äänitaiteilija Ilpo Heikkisen mukaan taiteen keskeisin tehtävä demokratian saralla onkin tarjota väyliä ajatella ja tehdä toisin, koska ei välttämättä ole aina mahdollista arjessa. Demokratiahackissä tätä ilmensi muun muassa Art & Media Trackin Elämän pihapeli, joka on Linnea Partasen ja THL:n Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokran työstämän huono-osaisuusruletin jatkokehitelmä.

Jo mainittujen ratkaisujen lisäksi Demokratiahackissä syntyi lukuisia uusia aloitteita, kuten lapsille ja nuorille suunnattu ja heidän kanssa kehitettävä Sulo – käyttöliittymä demokratiaan. Sovellus tarjoaa lapsille ja nuorille kanavan vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja asioihin, jotka näitä äänioikeudetonta ryhmää koskevat. Direct Democracy for Helsinki -tiimi järjesti huhtikuussa 2017 samannimisen hackathonin, jossa kehitettiin uusia suoran demokratian muotoja. Tiimi jalosti Demokratiahackissä ajatuksiaan liki 20-vuotisesta ohjelmakonseptistaan.

Facilitating Democracy by Participation -tiimi tutki konseptissaan miten voitaisiin edistää kansalaisuutta asiakkuutena ja hyödyntää palvelumuotoilusta tuttua yhteiskehittelyä yhteiskunnallisten kysymysten sekä ongelmien ratkaisemisessa sen sijaan, että niistä linjataan poliittisin perustein.

Näiden lisäksi syntyi myös monia muita edistämisen arvoisia ajatuksia ja konsepteja puhumattakaan monista Demokratiahackiin ilmoittautuneista tiimeistä ja ehdotetuista ideoista, joita emme voineet valita tapahtumaan tilarajoitteiden vuoksi. Kuinka kaikille syntyneille ajatuksille ja niitä työstäneille tiimeille voitaisiin tarjota väyliä ottaa seuraavia askelia suomalaisen demokratian uudistamisen tiellä?

Demokratia tulee nähdä laajempana ja suorempana osallistumisena yhteisistä asioista päättämiseen

Demokratian käsite yhdistetään usein edustukselliseen demokratiaan, jossa osallistuminen on äänestämistä suunnilleen yhtä usein kuin jalkapallossa on arvokisoja. Tulevaisuuden valtiopäivillä ja Demokratiahackissä puhuttiin paljon siitä, että demokratia olisi tärkeää ymmärtää laajempaan ja suorempaan osallistumiseen yhteisten asioiden linjaamiseen sekä tekemiseen. Nämä yhteiset asiat eivät koske vain kansalaisia, vaan yhtälailla valtiota, kuntia, järjestöjä ja yrityksiä.

Demokratia ja kansalaisten osallistaminen ovat olleet viime vuosina hackathonien järjestäjien parissa kasvava kiinnostuksen kohde. Asiaa on toki edistänyt muun muassa kaupunkien poliittista päätöksentekoa koskeva avoin data, mutta positiivista liikehdintää on nähtävissä myös monissa kaupungeissa: esimerkiksi Helsingissä, missä laaja joukko kuntalaisia koottiin yhteen syksyllä 2016 yhteiskehittämään konsepteja kaupungin osallisuusmalliksi.

Demokratiahackissä oli kansainvälisiä osallistujia ja vieraita muun muassa Virosta ja Walesistä. Satori Labsin Esko Reinikainen on Walesissa asuva suomalainen, joka on aktiivinen Iso-Britannian demokratiahack-yhteisöissä. Esko tiesi kertoa, että siellä demokratiakokeiluja rahoitetaan usein hackathonien yksityisten sponsorien lahjoitusten avulla. Kenties Suomessakin yksityiset toimijat kiinnostuvat rahoittamaan demokratiaan sekä osallistuuteen liittyviä projekteja ja yrityksiä jahka saamme kokeilujen avulla ensimmäiset toimivat esimerkit siitä, että niihin voi liittyä kestäviä bisnesmalleja.

Tarvitsemme ekosysteemin, jossa monet eri toimijat voivat edesauttaa demokratian uusia muotoja kehittävien toimijoiden matkaa kiinnostuksesta organisoitumiseen. Matkalla tarvitaan ainakin neljänlaisia toimijoita, joista osa voi toimia useammassakin roolissa (ks. kuva alla). Matalimman kynnyksen osallistumisen tueksi kaivataan innostajia ja tiedon välittäjiä, jotka synnyttävät kiinnostusta aihepiiriin. Esimerkiksi Sitra ja Open Democracy Finland -yhteisö ovat tehneet hyvää työtä demokratia-aktiivien kokoamisessa ja innostamisessa.

Seuraava askel on järjestää tapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia, joiden puitteissa voi kohtaamisista kasvaa tiimejä, jotka saavat palon kehitellä ideoita eteenpäin. Esimerkiksi Tulevaisuuden valtiopäivät kokosi yhteen paljon innostunutta porukkaa ja nosti demokratian uudet muodot yli uutiskynnyksen. Demokratiahack tarjosi puolestaan tiimeille mahdollisuuden kohdata, luoda ja kehittää konsepteja ja prototyyppejä sekä saada pientä rahoitusta niiden edistämiseen.

Ideoiden ja hackien tuotosten levittämiseksi tarvitaan kokeiluja ja startupeja, joita ei synny ilman rahoitusta ja tukea. Hyvä esimerkki näitä tukevasta toimijasta on Tulevaisuuden valtiopäivillä ja Demokratiahackissä esittäytynyt Kokeilunpaikka.fi, joka tarjoaa alustan löytää ajatuksille, tiimeille ja niihin perustuville kokeiluille sekä kumppaneita että rahoitusta. Palvelun ensimmäinen hakukierros koskee kiertotaloutta, mutta toivottavasti näemme siellä tulevaisuudessa myös demokratiaa koskevien kokeilujen rahoituskierroksen. Muun muassa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia edistävä 6Aika-hanke tekee yhtälailla hyvää työtä ensivaiheen kokeilujen mahdollistamisessa. 6Aika-hankkeen Tampereen Oma Tesoma -hankkeessa kokeillaan avointa innovaatioalustaa, jolla Patrik Laineen kotikaupunginosan, Tesoman, asukkaat ja muut toimijat voivat kehittää yhteistyössä elinympäristöään.

Vakiintuneita uuden demokratian muotoja ylläpitäviä organisaatioita ja sitä toteuttavia kyvykkyyksiä ei ole vielä kovinkaan montaa, mutta tällä hetkellä on nähtävissä sen verran hyvää toimintaa, että saatamme kohdata näitä arjessamme jo lähitulevaisuudessa. Hyviä esimerkkejä aloitteista tällä alueella ovat esimerkiksi demokraattista päätöksentekoa helpottava avoimen lähdekoodin DemocracyOS-sovellus ja Helsingin kaupungin kehitteillä oleva Helsinki App, joka tarjoaa kaupunkilaiselle taskuun mahtuvan osallistumisen kanavan.

 

Toivomme, että nyt syntynyttä nostetta käytetään ja ruokitaan demokraattisemman, osallistavamman ja tasa-arvoisemman Suomen kehittämiseen. Ilman taloudellisia ja sosiaalisia panostuksia Demokratiahackin konseptien kaltaiset aloitteet eivät saa jatkoa kokeiluina eivätkä kasva jaetuksi toimintatavoiksi. Sitran Elina Kiiski Katajaa lainataksemme pyydämme päättäjiä ja toimijoita kanavoimaan suomalaisen yleisen äänioikeuden syntymävuoden 1906 henkeä sekä panostamaan uuden vuosituhannen osallistumismuotojen kasvattamiseen.

Demokratiahackin tulokset, tuotokset, tausta-aineistot ja artikkelit ovat nyt saatavilla kootusti yhdestä paikasta osoitteessa: http://demokratiahack.fi

Tervetuloa jatkamaan demokratian uusia muotoja koskevaa keskustelua Facebookissa sekä Open Knowledge Finlandin että sen Open Democracy Finland -yhteisön parissa.

Mistä on kyse?