Arvioitu lukuaika 2 min

Helka-Liisa Hentilä: Energia- ja ilmastokysymykset muuttavat suunnittelua

Julkaistu

Rakennetun ympäristön, yhdyskuntien ja rakennusten suunnitteluun ovat vaikuttaneet erilaiset teknologiaan, kulttuurisiin ja taloudellisiin tekijöihin liittyneet muutokset.

Teräs- ja betonirakenteiden kehittyminen sekä hissin keksiminen vaikuttivat aikoinaan merkittävästi suunnitteluratkaisujen ja sitä kautta rakennetun ympäristön kehittymiseen. Myös rakentamisen ulkopuoliset innovaatiot, kuten auto tai erilaiset sähköisiin viestimiin liittyneet uudet keksinnöt, ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat rakennettua ympäristöä koskeviin tarpeisiimme ja tapaamme suunnitella ja käyttää ympäristöä.

Viimeisen sadan vuoden aikana suunnittelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle rakentamisen suhde paikalliseen ilmastoon ja ympäristöön. Perinteinen vernakulaari eli kansanomainen rakentaminen sopeutui paikallisilmastoon ja käytti mahdollisimman vähän paikallisia materiaalisia resursseja. Niukat taloudelliset mahdollisuudet johtivat ympäristön kannalta kestävään lopputulokseen.

Perinteiset ratkaisut ja työtavat eivät olleet kuitenkaan riittäviä vastaamaan teollistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Itseoppineet kansanrakentajat korvannut ammattimaistunut suunnittelijakunta omaksui suunnittelumenetelmäkseen piirtämällä esitetyt projektiot, joissa päähuomio kiinnittyi esimerkiksi julkisivujen sommitteluun tai tilaratkaisuihin. Myös tietokoneavusteinen suunnittelu perustui aluksi projektioperusteiseen ajatteluun. Sittemmin paljon kehitystyötä on tehty erilaisten tuotemallinnosten parissa, joiden toivotaan tehostavan rakentamisen prosessia. Ammattikunnat ovat myös eriytyneet – yksittäisen rakennusmestarin ovat korvanneet arkkitehdit, erilaiset insinöörit ja muut suunnittelijat.

Rakentamisen agendalle nousseet energia- ja ilmastokysymykset haastavat nykyiset suunnittelumenetelmät ja -työkalut. Katse kääntyy luonnollisesti suunnittelun tietoperustaan ja erilaisiin kehittämistä kaipaaviin teknisiin ratkaisuihin, kuten esimerkiksi lämpöeristeisiin tai ilmanvaihtoon, mutta myös vakiintuneet suunnittelumenetelmät ja suunnitteluun liittyvät toimintatavat kaipaavat päivitystä. Jo suunnittelijoiden koulutukseen tulee liittää monitieteisiä suunnitteluprojekteja, joissa opitaan yli ammattirajojen tuottamaan yhdessä luovia ratkaisuja. Myös suunnittelualan yritysten tulee kyetä toimimaan kiinteämmässä verkostoyhteistyössä.

Suunnittelussa avoimen innovaatioprosessin mahdollisuudet ovat vielä pitkälti käyttämättä, vaikka esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa tavoitteena oleva osallistuva suunnittelu varmasti niistä hyötyisi.

Paitsi ilmasto- ja energiakysymyksien ratkaisemiseen liittyvää tietoa ja yhteistyöverkostoja, suunnittelija tarvitsee myös ymmärrystä siitä, mikä on sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyväksyttävää. Käyttäjän näkökulmasta ilmasto- ja energiatietoisen rakentamisen tekee kiinnostavaksi sen haluttavuus – uusien ratkaisujen täytyy myydä ja olla hinnaltaan kilpailukykyisiä.

Ei kukaan, joka voi valita, halua asua tai työskennellä huonosti toimivassa, rumassa tai joidenkin turhiksi miellettyjen erikoisratkaisujen kuorruttamassa ympäristössä. Kaunis, kestävä ja käyttökelpoinen on valttia myös ilmastotietoisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa.

Kirjoittaja: Helka-Liisa Hentilä

TkT (arkkitehti Safa) Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun professori ja osastonjohtaja. Toiminut opetus-, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä Suomessa ja Ruotsissa, 15 palkintosijaa yleisissä kotimaisissa ja kansainvälisissä arkkitehtuurikilpailuissa. Erikoisalana kestävä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

Aihe

Rakentaminen

Rakennukset suurimpana energian loppukäytön kulutuseränä tarjoavat suurimman mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta kustannustehokkaasti.

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?