Energiakriisi ravistelee maailmaa jälleen – otammeko tällä kertaa opiksi?

Eurooppa on vasta toipumassa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta energiakriisistä, kun uusi kriisi ravistelee jo energiamarkkinoita. Edellisellä kerralla EU pyrki vauhdittamaan irtautumista venäläisestä fossiilienergiasta esimerkiksi RePowerEU -paketin avulla.

Vuosina 2021–2024 uusiutuvan energian osuus Euroopan energiankulutuksesta on noussut noin 17 prosentista 20 prosenttiin, kaasun osuus on puolestaan laskenut noin 23 prosentista 20 prosenttiin. Lämpöpumppujen määrä on kasvanut Euroopassa noin 10 miljoonalla kappaleella.

Hyvästä kehityksestä huolimatta, öljytuotteet kattoivat 38 prosenttia Euroopan energian kulutuksesta vuonna 2024. On siis selvää, että Eurooppa on edelleen haavoittuvainen fossiilisen energian hinnanvaihteluille ja geopoliittisille shokeille.

Olemme jälleen valintojen edessä. Tässä tilanteessa suuntaa antavat Sitran keväällä 2022 julkaiseman työpaperin suositukset. Toimet energian säästämiseksi auttavat lieventämään energiakriisin vaikutuksia ja pitkän aikavälin energiasiirtymää on tuettava myös poikkeusoloissa.

Energiakriisi ei kohtele Euroopan maita samalla tavalla

Helmikuun lopussa Yhdysvallat ja Israel aloittivat sotilaalliset iskut Irania vastaan. Konflikti on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä. Vaikutukset ovat heijastuneet välittömästi energiasektorille ja sitä myötä myös talouteen. Jo ensimmäisten viikkojen aikana öljyn hinta nousi noin 40 prosenttia, ja korkeimmillaan se on käynyt lähes 120 dollarissa tynnyriltä. Ennen sotaa öljy maksoi noin 70 dollaria tynnyriltä. Samaan aikaan maakaasun Euroopan tukkuhinta TTF (Dutch Title Transfer Facility) on kaksinkertaistunut ja pelko toimituskatkoksista on kasvanut.

Maailman katseet ovat kohdistuneet Hormuzinsalmeen, joka on yksi maailman tärkeimmistä energian kuljetusreiteistä. Sen kautta kulkee noin viidennes koko maailman öljystä ja noin viidennes nesteytetystä maakaasusta. Suurin osa energiasta suuntautuu Aasiaan, erityisesti Kiinaan, Intiaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan, mutta vaikutukset ulottuvat myös Eurooppaan globaalien markkinoiden kautta. Öljyn ja kaasun tarjonnan supistuminen ovat nostaneet hintoja kaikkialla. Tämä näkyy myös Euroopassa – mutta eri tavoin eri maissa.

Reutersin analyysin mukaan Italiassa, Unkarissa ja Romaniassa sähkön hinnat ovat maalikuussa nousseet vähintään 12 prosenttia viime vuoden keskiarvoon verrattuna. Maat ovat yhä riippuvaisia maakaasusta ja esimerkiksi Italiassa maakaasulla tuotetaan lähes 60 prosenttia sähköstä.

Sen sijaan Espanjassa ja Portugalissa sähkön hinnat ovat laskeneet lähes 50 prosenttia viime vuoden keskiarvoon verrattuna, mitä osaltaan selittää uusiutuvan energian osuuden kasvu sähköntuotannossa. Tämä kertoo, että energiajärjestelmän rakenteella on väliä: sama kriisi tuntuu eri maissa hyvin eri tavoin – ja lopulta myös kuluttajien arjessa.

Suomessa energiasektorin tilanne on pysynyt vielä vakaana. Bensiini ja diesel ovat kallistuneet, mikä vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien talouteen. Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK varoittaa polttoaineiden ja lannoitteiden kallistumisen vaikutuksista maatalouden kannattavuuteen. Energian hinnannousu nostaa yleistä hintatasoa, mitä hillitäkseen Euroopan keskuspankilla on paineita nostaa korkoja. Korkojen nousu puolestaan lisää kotitalouksien ja yritysten lainakustannuksia. 

Aasiassa ryhdytty energiasäästötalkoisiin 

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on ryhtynyt toimiin sekä tarjonta- että kysyntäpuolella. Öljyn tarjonnan turvaamiseksi jäsenmaat sopivat 11. maaliskuuta vapauttavansa kolmanneksen eli 400 miljoonaa barrelia öljyä hätävarastoistaan – järjestön historian suurin tällainen toimi. Öljyn kysynnän hillitsemiseksi järjestö listaa kymmenen konkreettista toimenpidettä hallituksille, yrityksille ja kotitalouksille.

Suositukset kattavat etätyön lisäämisen, moottoriteiden nopeusrajoitusten alentamisen, joukkoliikenteen suosimisen, ajoneuvoliikenteen vuorotteluun perustuvat rajoitukset kaupungeissa, kimppakyydit sekä lentomatkustamisen vähentämisen. Vastaavia suosituksia nähtiin viimeksi neljä vuotta sitten, jolloin myös Euroopan komissio julkisti tukun suosituksia energian säästämiseksi. Suomessa käynnistyi Astetta alemmas -energiansäästökampanja, jonka on arvioitu säästäneen yhtä paljon sähköä kuin aiemmin tuotiin Venäjältä siirtoyhteyksien kautta.

Valtiot ovat jo ryhtyneet toimiin erityisesti Aasiassa. Esimerkiksi Filippiinit ja Pakistan ovat siirtyneet nelipäiväiseen työviikkoon julkisella sektorilla, ja Sri Lanka on sulkenut julkiset toimistot keskiviikkoisin. Euroopassa EU-johtajat ovat kokoontuneet neuvottelemaan lyhyen aikavälin toimista sähkölaskujen helpottamiseksi, mukaan lukien verohelpotukset ja verkkomaksut. Ruotsissa hallitus esittää polttoaineiden verotuksen tilapäistä keventämistä hillitäkseen hintojen nousupaineita.

Ehdotetut toimet eivät kuitenkaan tue öljyn tai maakaasun kysynnän vähentämistä. Valtiontalouden sekä vaikuttavuuden näkökulmasta olisi järkevää kohdistaa mahdolliset tukitoimet, kuten verohelpotukset, IEA:n suositusten mukaisesti tukea eniten tarvitseville.

Nyt on valinnan paikka

Kriisit ovat historiallisesti olleet käännekohtia: ne voivat joko kiihdyttää muutosta tai palauttaa vanhoille urille. Iranin konfliktin synnyttämä energiaepävarmuus muistuttaa karulla tavalla siitä, miten haavoittuvaisia olemme niin kauan kuin energiamme nojaa fossiilisiin polttoaineisiin ja kaukaisiin tuontiketjuihin. Euroopalle energiasiirtymä ei ole vain ilmastokysymys – se on myös merkittävä turvallisuuskysymys. Esimerkiksi uusiutuva energia, akut, sähköautot ja lämpöpumput ovat konkreettisia askelia kohti energiaomavaraisuutta. Ne suojaavat sekä kotitalouksia että kansantalouksia polttoaineiden hintojen heilahteluilta sekä geopoliittisilta riskeiltä.

Vaihtoehtona on katsoa peruutuspeiliin. EU:ssa on esimerkiksi käyty vakavaa keskustelua päästökauppajärjestelmän heikentämisestä. Tällainen kehityssuunta olisi isku vasten kasvoja niille yrityksille ja toimialoille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä Suomen ja Euroopan fossiiliriippuvuuden vähentämiseksi. Jos luottamus päästökauppajärjestelmän kaltaisiin keskeisiin ohjauskeinoihin murenee, vaarana on, että investoinnit tyrehtyvät silloin kun niitä eniten tarvitaan.

Tällä olisi haitallisia vaikutuksia myös Suomen ja Pohjoismaiden taloudelle, joiden kilpailukyky perustuu merkittävin osin puhtaaseen energiaan ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Sitran tuoreessa Kasvuatlas-julkaisussa käsitellään puhtaaseen sähköön perustuvan teollisuuden kasvumahdollisuuksia Suomen taloudelle.

Pitkittyneeseen kriisiin on syytä varautua

Kaikki toivovat sodan nopeaa päättymistä. Mutta pelkkä toivo ei ole strategia. Sitran vuonna 2022 julkaisema työpaperi Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia menneestä? muistuttaa, että varautumiseen käytetty aika ja resurssit maksavat itsensä takaisin kriisin hetkellä.

Työpaperin keskeiset suositukset pätevät yhä: ennakointia on vahvistettava ja myös synkimmät kehityskulut tunnistettava, energiansäästön ja energiatehokkuuden mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti, ja ennen kaikkea pitkän aikavälin energiasiirtymää on tuettava myös poikkeusoloissa. Energiansäästöön voi ryhtyä jo nyt – esimerkiksi polttoaineiden käytön vähentäminen näkyy suoraan säästöinä kukkarossa. On siis varauduttava myös pitkäaikaiseen kriisiin. Mutta energiakriisiä ei pidä torjua keinoilla, jotka horjuttavat siirtymistä puhtaaseen energiaan. Se ei olisi suomalaisten tai eurooppalaisten etu.