Julkaistu 01.06.2018

Ennakointitieto - palikka, verkosto vai kyvykkyys?

Keskinäisriippuva, ristiriitainen ja nopeasti muuttuva maailma edellyttää päätöksenteolta ennakointia. Tulevaisuuden kehityskulkujen hahmottamisella voidaan varautua tulevaan ja keskustelu kehityskulkujen toivottavuudesta luo pohjan toivottavien tulevaisuuksien vaalimiselle.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia.

Ennakoinnissa pyritään kartoittamaan mahdollisia tulevaisuuksia, erilaisia näkökulmia näihin tulevaisuuksiin ja toimenpiteitä, joita kehityskulut edellyttävät. Suomessa tehdään runsaasti ennakointia ja siihen liittyvä osaaminen on maailman kärkiluokkaa. Kehittämisen varaa kuitenkin on, etenkin ennakointitiedon hyödyntämisessä päätöksenteossa.

Ennakointitiedon hyödyntämiseen vaikuttaa näkökulma ennakointiin: painotetaanko tulevaisuudesta tietämistä, ajatusmallien rikastamista vai tulevaisuuksien käyttämistä. Kukin näkökulma tuo esiin eri puolia paitsi ennakointitiedon luonteesta, myös siitä millaista osaamista sen tuottaminen ja käyttö edellyttävät – ja mikä on eri toimijoiden rooli tiedon hyödyntämisessä.

Miten voimme tietää tulevaisuudesta?

Tulevaisuudentutkimuksen keskeinen kysymys liittyy tulevaisuudesta tietämiseen. Koska tulevaisuus ei ole tapahtunut, siitä ei voida tietää samaan tapaan kuin nykyhetken ilmiöistä tai historiasta. Ennakoinnissa ei pyritäkään ennustamaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vaan tunnistetaan epävarmuuksia ja johdetaan nykyhetken havainnoista kuvauksia mahdollisista tulevaisuuksista.

Ennakointi nähdään usein erillisenä prosessina, jossa tuotetaan ennakointitietoa, esimerkiksi skenaarioita, trendejä tai tiekarttoja. Tästä näkökulmasta ennakointitieto on prosessin konkreettinen tuotos, esimerkiksi raportti. Jos esimerkiksi työn tulevaisuutta lähestyy tästä näkökulmasta, ennakointitietoa ovat kuvaukset siitä, miten työ tulee muuttumaan ja millaista työ tulevaisuudessa on.

Ennakoinnin käsittäminen erillisenä ja muusta toiminnasta irrallisena prosessina johtaa ajatukseen ennakointitiedosta palikkana. Tällaisessa ennakoinnissa tuotetaan tulevaisuuspalikoita, joita pitäisi jotenkin saada tuupatuksi päätöksentekoprosessiin.

Palikoista käsitteiden verkostoon

Jos ennakointitietoa ajattelee palikkana, jää vähemmälle huomiolle prosessin aikana puheissa esiin tuotu tieto, ajatusmalleina ilmenevä sisäistetty tieto, tai ajatusmalleja haastava tieto. Tiedon tuottamisen sijaan ennakointi voidaan nähdä näkemyksiä muokkaavana keskusteluna tulevaisuudesta. Vanhat käsitteet muuttavat merkitystään ja uusia käsitteitä tuodaan esiin.

Kun ennakointi nähdään tulevaisuusorientoituneena keskusteluna siitä, mikä on mahdollista ja mikä toivottavaa, tulevaisuustieto muuttuu palikasta verkostoksi.

Jos ottaa jälleen työn tulevaisuuden esimerkiksi, erilaisten tulevaisuuskuvien tuottamisen sijaan kyse on keskustelun kehystämisestä tai erilaisten tulkintatapojen esiin tuomisesta. Käsitetäänkö esimerkiksi työntekijä valvottavana työn suorittajana vai itseohjautuvana merkityksellisyyden tavoittelijana?

Miten tulevaisuutta käytetään?

Ajatusmallien muuttuminen tai rikastuminen muuttaa ihmisen toimintaa ja siten vaikuttaa myös tulevaisuuteen. Se, miten hyvin pystyy haastamaan ja muovaamaan omia ajatusmallejaan, riippuu kyvykkyydestä omaksua ja kritisoida tulevaisuuksia. Tätä kyvykkyyttä käyttää tulevaisuutta kutsutaan mm. tulevaisuuslukutaidoksi.

Tulevaisuuslukutaidossa on kyse yksilön kyvystä ajatella erilaisia tulevaisuuksia, tarkastella tulevaisuudesta tehtyjä oletuksia kriittisesti ja ymmärtää tulevaisuuskuvien ja kehityskulkujen vaikutuksia nykyhetkeen. Tulevaisuuslukutaidossa korostetaan ennakointitiedon sijaan kyvykkyyttä ottaa oma tulevaisuus haltuun ja osallistua yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun.

Tulevaisuus ei ole jotain mystistä, vaan ihmisen jokapäiväistä elämää.

Tulevaisuuslukutaidon näkökulmasta työn tulevaisuuden kannalta oleellinen kysymys on, millaista työelämää haluamme, ja miten reagoimme sen pohjalta tällä hetkellä nähtävissä oleviin kehityskulkuihin. Millaisia oletuksia on esimerkiksi sen uhkakuvan taustalla, että robotit vievät työt? Millaisesta työn käsityksestä se kertoo? Ja mikä olisi vaihtoehtoinen ja toivottavampi tulevaisuuskuva – ja mitä toimenpiteitä se edellyttäisi?

Ennakointitiedon käyttö päätöksenteossa

Näkökulman muuttaminen ennakointitiedosta palikkana käsitteiden verkostoksi ja edelleen kyvykkyyksiin auttaa laajentamaan ajattelua siitä, millaista ennakointia hyvä päätöksenteko edellyttää:

  1. Rakentava tulevaisuuskeskustelu: Ennakointi ei ole yksittäisiä prosesseja, vaan jatkuvaa yhteistä ja toisten ajatuksia jalostavaa keskustelua mahdollisista ja toivottavista tulevaisuuksista. Tulevaisuutta ei siis pidä yrittää valloittaa yhdellä tulevaisuuskuvalla, vaan hyväksyä tulevaisuuden moninaisuus ja pyrkiä ymmärtämään erilaisia näkemyksiä tulevaisuudesta.
  2. Tulevaisuuskyvykkyys: Rakentava tulevaisuuskeskustelu edellyttää kyvykkyyttä haastaa tulevaisuuskuvia ja ymmärtää niiden taustaoletuksia. Lisäksi tarvitaan kykyä kuvitella monenlaisia tulevaisuuksia ja tuoda ne omaan arkipäivään.
  3. Tulevaisuususko: Ennakointitiedon hyödyntäminen ja tulevaisuuskeskustelu edellyttävät lupaa uskoa tulevaisuuksiin. Jotta uhkakuvat ja käytetyt tulevaisuudet saadaan haastettua, tarvitaan kuvauksia toivottavista tulevaisuuksista. Nyt on aika uusia tulevaisuuskuvastomme.

Kirjoitus on osa #tietohaaste-blogisarjaa, joka kokoaa yhteen näkökulmia liittyen kolmeen teemaan: 1) Tieto- ja ihmiskäsityksen monipuolistaminen, 2) Dialogi- ja digiloikka: Eri muotoisen tiedon koonnin ja yhteisen tulkinnan toimintamallit sekä 3) Tiedon ja päätöksenteon rajapintaan liittyvä osaaminen ja johtaminen.

Lisälukemista:

Tulevaisuustietämyksen muodostuminen ennakoinnissa: Käytännön ja systeeminäkökulma

Miten edistää hallituksen ja eduskunnan välistä tulevaisuusdialogia?

Transforming the Future. Anticipation in the 21st Century

Me kaikki tarvitsemme tulevaisuuslukutaitoa

Blogisarja

Lue lisää.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?