Julkaistu 14.09.2018

Erätauko on elävästä elämästä

Aito tarve dialogille ja kohtaamiselle tuo kansalaisjärjestöjä Erätauon piiriin. Mitä tapahtui, kun järjestöt osallistuivat pilottikoulutukseen?
Kirjoittaja
asiantuntija, Opintokeskus Sivis
Marion Fields työskentelee asiantuntijana Opintokeskus Siviksessä muuan muassa järjestökoulutusta ja vapaaehtoistyön tulevaisuutta kehittävien hankkeiden parissa.

Järjestöillä on suuri tarve dialogille sekä sisäisesti että yleisen kansalaiskeskustelun herättäjinä. Niinpä Opintokeskus Sivis on lähtenyt Erätauko-verkostoon kouluttajaksi. Vedin ensimmäisen järjestöjen koulutuksen 10.9. Paikalla oli 15 hyvin aktiivista ja jo fasilitoinnin maailmaan aiemmin astunutta kurssilaista. Samalla testasin myöhemmin julkaistavaa Erätauko-kouluttajan opasta ja koulutusmateriaaleja. Kokeilimme päivän aikana dialogin vetämistä, suunnittelimme valmiin tapauksen avulla oman Erätauko-keskustelun ja vaihdoimme kokemuksia.

Vaikka olen suhteellisen kokenut fasilitaattori, minuakin jännitti hieman etukäteen, sillä olen melko uusi Erätauko-dialogin vetäjä ja pohdin muun muassa, olenko sisäistänyt täysin sen lähestymistavan dialogiin. Järjestöissä keskustelutavat ovat usein jo valmiiksi dialogisia, mutta varsinkin sisäisesti järjestöissä on usein tarve hakea yksimielisyyttä ja siitä kumpuavaa päätöksentekoa. Tästä syntyikin koulutuksessa mielenkiintoisia keskusteluja. Oivalsin, että on tärkeää puhua siitä, että erimielisyyden hyväksyminen on dialogissa ja erityisesti Erätauossa tärkeää.

Havaitsin koulutuksessa, että järjestöt joutuvat usein keskusteluja järjestäessään kohtaamaan kärjistyneitä tilanteita, toki riippuen niiden erityisalasta. Toisaalta sisäisesti dialogin avulla halutaan ymmärtää esimerkiksi vapaaehtoisten moninaisten motiivien ja toiveiden ymmärtämistä. Olikin mukavaa toteuttaa järjestöille suunnattu koulutus, jolloin ryhmän kesken oli helpompaa pohtia keskusteluja.

Erätauossa on todella tärkeää pohtia osallistujien rohkaisemista ja kannustamista. Omien fasilitointikokemusteni sekä muiden erätaukoilijoiden kokemuksista olen ammentanut ymmärryksen, että turvallisuus on merkittävässä osassa, jos halutaan antoisia keskustelijoita. Siihen kiteytyy iso osa vetäjän ja koko Erätauon hallitsemista! Osallistujien mielestä turvallisuutta luo muun muassa rooleista luopuminen, tilaratkaisut ja rohkaiseva keskustelun ohjaaminen.

Turvallisuutta tarvitaan antoisiin keskusteluihin

Opin päivän aikana itsekin lisää dialogista. Välillä keskustelun soljuessa oli haastavaa pitää aikatauluista kiinni, koska päivän mittaisena koulutus on hyvin tiivis! Erätauon kouluttaminen on Opintokeskus Sivikselle järjestöjen kouluttajan tärkeä asia, koska pystymme vastaamaan aitoon haasteeseen, joka jäsenillämme ja muilla järjestöillä on. Halutaan osata fasilitoida hyvin ja käydä rakentavaa keskustelua, ja siihen Erätauko tuo hyvät raamit.

Haluaisin antaa pari vinkkiä tuleville Erätauko-kouluttajille.

  1. Ensinnäkin koulutuksen kestoa on syytä pohtia. Omalla alallani harva ihminen pystyy tulemaan koulutukseen pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi päiväksi, mutta koko koulutuksen läpikäyminen, kun ohjelmassa on perusteita, dialogin vetämistä, keskustelun suunnittelua ja vaikuttavuuden pohdintaa, voi olla liian rankka. Ensi kerralla aion vetää perusteet jo ennen varsinaista koulutuspäivää webinaarina.
  2. Koska vedin harjoitteita ensimmäistä kertaa, muutama tehtävänanto oli vähän epämääräinen. Kannattaa siis sanoittaa ne jo etukäteen.

Erätauko on elävää elämää! Niinpä suosittelen kouluttajaa myös jakamaan kokemuksia eletyistä keskusteluista ja havaintoja omista kokemuksistaan ja kannustamaan myös osallistujia jakamaan. Samalla päästään alentamaan kynnystä siihen, että osallistujat myös tulevaisuudessa vetävät itse Erätauko-dialogeja. Tämä ei ole mystiikkaa!

Mistä on kyse?