Euroopan digitaalinen sisämarkkina tarvitsee suunnanmuutoksen

Euroopan digitaalinen sisämarkkina on ollut yksi EU:n keskeisimpiä keinoja vahvistaa Euroopan talouden yhdentymistä. Sen tavoitteena on ollut neljän vapauden – palveluiden, tavaroiden, pääoman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden – toteutuminen, mutta yhtäkään näistä ei ole vielä täysin saavutettu.  

Edistyminen on haastavaa, koska EU toimii enemmän liittoutumana kuin liittovaltiona. Monet päätökset vaativat jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Uusia lakeja on säädetty etenkin digitaalisista palveluista, mutta nyt kymmenen vuotta sisämarkkinastrategian julkaisun jälkeen voidaan todeta, että lisäponnisteluja tarvitaan.  

Esteitä on edelleen siinä, miten erityisesti data, palvelut sekä EU-kansalaisten työn, opiskelun ja liiketoiminnan harjoittaminen liikkuvat yli valtioiden rajojen. Digitaalisen sisämarkkinan kehitys on keskeistä EU:n sisäisen yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn kannalta suhteessa muihin suuriin talouksiin. Täysimääräisesti toteutuneet yhteismarkkinat toisivat EU:lle merkittäviä hyötyjä mittakaava- ja laajuuseduista. Tästä koituisi luonnollisesti hyötyjä myös suomalaisille ja suomalaisyrityksille. 

Huomio vaikeuksiin työskennellä tai asioida useissa jäsenmaissa

Ihmisten oman datan puolesta kampanjoivan MyData Global -järjestön äskettäin julkaisema raportti People-first Playbook analysoi digitaalisen sisämarkkinan toimivuutta viiden eri ryhmän näkökulmasta:  

• freelancerit  

• alustatyöntekijät 

• krooniset potilaat 

• opiskelijat  

• kuluttajat 

Selvitys havainnollistaa, missä kohdin heidän arjessaan digitaalinen sisämarkkina katkeaa eli milloin heidän on vaikea työskennellä tai toimia yli jäsenvaltiorajojen esimerkiksi asioimalla toisen jäsenmaan palvelussa tai heidän tarjotessa omia palveluitaan toisessa jäsenvaltiossa. Sitra on rahoittanut selvitystä. 

Selvityksessä kuvataan kuvitteellisten esimerkkihenkilöiden haasteita. Esimerkiksi: 

• Graafinen suunnittelija Anna työskentelee freelancerina useille asiakkaille eri EU-maissa ja tarvitsee jokaiseen maahan erillisen niin kutsutun KYC-prosessin (Know Your Customer). Käytännössä prosessi sisältää henkilöllisyyden ja osoitteen todentamisen, yritystietojen ja verotunnisteen toimittamisen sekä mahdollisen taustojen selvittämisen. Anna joutuu toistamaan saman prosessi eri asiakkaiden kanssa, mikä aiheuttaa paljon hallinnollista työtä.  

• Eri maissa ja eri lähettipalveluissa ruokalähetyksiä ajava alustatyöntekijä ei tiedä, miksi hänen tulonsa vaihtelevat tai miksi hän menetti pääsyn tilauksiin. Hänen arvostelunsa ja työhistoriansa eivät siirry toiseen alustaan. Käytännössä digitaalisessa alustatyössä työntekijän data, kuten arvostelut ja työhistoria, eivät liiku alustojen välillä. Työntekijällä ei ole yhtenäistä digitaalista identiteettiä, joka kelpaisi kaikilla alustoilla. Tämä on jo tunnistettu sisämarkkinan rakenteelliseksi puutteeksi ja se vaikeuttaa työntekijöiden liikkuvuutta ja oikeuksien toteutumista yli rajojen. 

• Maria, kroonista sairautta poteva potilas, matkustaa hoitoon toiseen EU-maahan. Hänen lääkemääräyksensä ja laboratoriotuloksensa eivät kuitenkaan siirry automaattisesti, koska järjestelmät eivät ole yhteensopivia.  

Viiden kohdan korjaussarja

Selvitys ehdottaa viiden kohdan korjausstrategiaa, jotta yritysten ja ihmisten olisi helpompi toimia useammassa jäsenmaassa.  

1. Lainsäädäntöä on yhtenäistettävä ja yksinkertaistettava. Se auttaisi yrityksiä toimimaan yli rajojen ilman turhaa paperityötä, missä esimerkiksi tietojen siirtäminen (GDPR), yhtenäiset ALV-säännöt ja yhtenäiset tavat tunnistautua ovat tärkeitä.  

Komissio on asettanut tavoitteeksi vähentää yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosenttia ja pk-yritysten osalta 35 prosenttia nykyisen toimikauden aikana. Käynnissä onkin useita lainsäädäntöhankkeita, kuten Digital Omnibus (digitaalisen sääntelyn yksinkertaistamishanke) ja 28th Legal Regime joiden toimeenpano tulee seuraavien vuosien aikana määrittämään EU:n kehitystä. 

2. Digitaalisia järjestelmiä ja sääntelyyn liittyviä teknologioita on kehitettävä, jotta data, tunnisteet ja oikeudet voisivat liikkua turvallisesti. Esimerkiksi EUDI-lompakkoa voisi laajentaa niin, että ihmiset voisivat hallita omaa dataansa helpommin. Once-Only Technical System -järjestelmää voitaisiin käyttää terveys- ja koulutusdatan siirtoon. Lisäksi tarvitaan yhteisiä sääntöjä ja teknisiä ratkaisuja (API-standardeja), jotta suostumuksen antaminen ja datan siirtäminen olisi helppoa ja turvallista. 

3. Käytännön työkaluja on kehitettävä, jotta ihmiset voisivat helpommin hallita ja siirtää omaa dataansa sekä niiden käyttöoikeuksia.  

4. Datan käsittelyn ja päätöksenteon tulee perustua avoimuuteen ja luotettavuuteen. Ihmisten omien tietojen käsittelyn ja tietojen liikkumisen pitää olla helposti ymmärrettävää ja tarkistettavissa. Jokaisella on oikeus tietää datavirtojen, algoritmien ja automaation tuottamien päätösten perusteet. 

5. Digitaaliset palvelut tulee suunnitella nykyistä ihmiskeskeisemmin. Jokainen uusi palvelu ja sääntelyratkaisu tulisi suunnitella myös käyttäjäkokemuksen eikä pelkästään teknisen tai hallinnollisen tehokkuuden näkökulmasta. 

Sitra suunnittelee jatkotyötä, jossa pureudutaan konkreettisiin ehdotuksiin Euroopan digitaalisen sisämarkkinan suurimpien pullonkaulojen ratkaisemiseksi. 

Tutustu selvitykseen