Arvioitu lukuaika 2 min

Hätäästä elämää!

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Timo Hämäläinen

Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Taiteilijoilla on usein tarkka vainu yhteiskunnallisten muutosten ja epäkohtien tunnistamisessa. Parhaimmillaan heillä onkin tärkeä merkitys yhteiskunnan muutospaineiden tai ristiriitojen tulkkina. Taiteilijat eivät tarvitse laajoja tutkimuksia tai pitkäaikaisia selvityksiä voidakseen kirjoittaa jotain yhteiskunnan epäkohtaa koskevan kirjan, maalatakseen siitä taulun tai tehdäkseen siitä laulun. Juuri näin on tehnyt Lauri Tähkä & Elonkerjuu uudella levyllään laulaessaan nyky-yhteiskunnan ”hätäsestä elämästä”.

”Jos sulla ei oo enää aikaa, ja syyllisyys se jatkuvasti painaa, haluat olla paras taas, hätäästä elämää! Hätäästä elämää!”

”Kun kroppa viimeistä viheltää, etkä voi enää tahtias tihentää, unikekolauma huutaa, Hätäästä elämää!”

”Paina, paina, siedä, siedä, jaksaa, jaksaa…”

Suomalainen hyvinvointikeskustelu on perinteisesti korostanut ihmisten perustarpeita ja materiaalisia resursseja. Vaurastuneessa ja kulttuurin osalta vapautuneessa Suomessa näiden rinnalle on tullut uudenlaisia henkisiä hyvinvointihaasteita, jotka usein johtuvat elämänhallinnan ongelmista. Hyvinvointivaltion alkuaikoihin verrattuna elämme nyt uudenlaisessa yhteiskunnassa, jossa joudumme päivittäin tekemään paljon enemmän valintoja, jotka vaikuttavat sekä meidän omaan että kanssaihmistemme hyvinvointiin. Valitettavasti emme vielä ole kovin hyviä näiden valintojen tekemisessä vaan teemme paljon virheitä, joiden hyvinvointivaikutukset kumuloituvat vasta pidemmän ajan kuluessa. Esimerkiksi arjen ruokavalintoihin, lasten kasvatukseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyy tällaisia ongelmia. Yritämme usein sovittaa elämäämme liian montaa sinänsä tärkeää asiaa ottamatta riittävästi huomioon käytettävissä olevan ajan ja aivokapasiteetin rajallisuutta.

”Miten täällä muka eletään? Pitääskö mun tämäkin teherä? Korvaamaton se kyselöö, Hätäästä elämää! Hätäästä elämää!”

Seurauksena on tarpeetonta stressiä ja henkistä pahoinvointia. Elämästä tulee yksi iso hässäkkä, joka ei enää oikein tunnu olevan hallinnassa. Henkinen koherenssin tunne heikkenee. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että markkinat pommittavat meitä koko ajan houkuttelevilla tarjouksillaan, jossa laadukkaan elämän edellytyksenä nähdään hyvin monenlaisia aktiviteetteja, esineitä ja palveluita. Arjen koherenssin tunnetta heikentää myös yhteiskunnan nopea muutos, joka murentaa monia aiemmin vakaina pidettyjä ajattelumalleja ja instituutioita.

Hyvinvoinnin uudet haasteet vaativat suomalaisen hyvinvointikäsityksen päivittämistä. Erityisesti henkinen ja ihmisten kokema, subjektiivinen hyvinvointi tulee ottaa aiempaa vakavammin. Tällaisen ajan tasalla olevan, laajemman hyvinvointikäsityksen tulisi myös ohjata yhteiskunnan uudistamista. Tämä vaatii kuitenkin hyvinvoinnin tekijöiden muutoksia koskevaa tutkimusta. Oheisesta linkistä löydät joitakin alustavia ajatuksia tästä tutkimusteemasta: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä8.pdf?download=Lataa+pdf

Teema

Uudistumiskyky

Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat arkemme vauhdilla. Siksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja käyttämiemme palvelujen tulee uudistua. Tähän tarvitsemme uudenlaisia, luottamukseen perustuvia kumppanuuksia, yhteisiä, tietoon perustuvia tavoitteita ja ihmisten osallisuuden vahvistamista. Uudistumiskyky-teema työskentelee näiden tavoitteiden puolesta.

Kirjoittaja

Timo Hämäläinen

Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Mistä on kyse?