Kuvaaja: Kati Berninger

Julkaistu 18.01.2013

Hiilineutraali kylä

Kirjoittaja
 
Kati Berninger

Juuri päättyneessä hankkeessa Uusvanha kyläyhteisö etsimme Lahdessa uusia yhteisöllisiä tapoja tuottaa palveluita. Yhdeksi tulevaisuuden kehittämisajatukseksi nousi hiilineutraali kylä, jonka ilmastovaikutukset minimoidaan. Kylä voi tässä yhteydessä olla maaseudun kylä, kaupungin lähiö tai pienempi alue. Tärkeintä on, että ihmiset asuvat lähellä toisiaan ja toimivat luontevasti yhdessä.

Hiilineutraalin kylän rakennusaineita ovat rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttäminen, lähipalveluiden kehittäminen, toimiva joukkoliikenne ja kasvispainotteinen ruokavalio ilman ruokahävikkiä.

Energiatehokkuuden parantamisessa eräs hyvä keino olisi koulutettu energiatalkkari, joka kiertäisi lämpökameran kanssa etsimässä lämpövuotoja. Hän osaisi myös neuvoa, mitä kannattaa korjata ja mikä on investoinnin takaisinmaksuaika saavutettavan energiansäätön huomioiden. Uudenlaisia energiaremonttien rahoitusmuotoja voisi kokeilla tässä yhteydessä. Lisäksi sekä ulko- että sisävalaistukseksi asennetaan energiatehokkaita led-valoja.

Uusiutuvaan energiaan siirtymisessä helpointa on tehdä ekosähkösopimus. Myös lämmitysmuodon vaihtaminen tulee kyseeseen etenkin öljylämmitteisissä omakotitaloissa. Toisaalta kylä voi myös yhdessä investoida lähienergiaan – aurinko-, tuuli- tai bioenergiaan. Esimerkkinä tästä on Rautavaaralla toimiva asukkaiden perustama kaukolämpöosuuskunta.

Lähipalveluiden, kuten ruokakaupan, posti- ja pankkipalveluiden sekä terveydenhoito- ja kampaamopalveluiden, saatavuus on olennainen asia liikkumisen tarpeen vähentämisessä. Jos nykyisten lähipalveluiden säilyttämisen lisäksi saadaan aikaan kyläyhteisön omia palveluita, joiden tarjoaja myös asuu alueella, ei aina tarvitsekaan lähteä pidemmälle palveluita etsimään eikä töihin. Esimerkiksi kaupassa ei tarvitsisikaan käydä aina itse, vaan kauppakassipalvelu toisi ostokset kotiovelle. Jos vaihtoehtona on, että jokainen ajaisi erikseen autolla kauppaan, vähennetään vaivannäön lisäksi myös ilmastovaikutuksia.

Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso ja yhteinen sopimus käyttää mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä vähentävät osaltaan henkilöautoilun tarvetta. Haja-asutusalueilla olisi tarvetta kehittää uudenlaista joukkoliikennettä tai kattavien lähipalveluiden mallia.

Ruoka herättää paljon intohimoja, ja siksi se voi olla sopiva teema aloittaa työ hiilineutraalin kylän rakentamiseksi. Kylä voi yhdessä etsiä tapoja vähentää ruokahävikkiä ja siirtyä kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Kasvisruoka tulee tutuksi, kun sitä saa vapaasti maistaa esimerkiksi päiväkoti- tai kouluruokailussa. Palstoilla tai pihoilla kasvatettujen vihannesten, marjojen ja hedelmien ylituotantoa voidaan käyttää esimerkiksi kyläjuhlien ruoan raaka-aineena. Sesongin mukainen lähiruokatarjonta laajentuu ja tarjolle tulee kotimaisia kasvisproteiineja ja niistä tehtyjä jalosteita. Näin ruoan hiilijalanjälki pienenee.

Hiilineutraalin kylän onnistuminen on kiinni ihmisistä ja innostuksesta. Paikallinen työntekijä tai paikallisyhdistys vie työtä eteenpäin. Yksi mahdollisuus on aloittaa koulun kautta, kouluhan on perinteisesti ollut kylän keskiössä. Esimerkiksi aurinkoenergian asentaminen koululle on myös kasvatuksellinen teko. Työ alkaa työpajasta, jossa yhteisiä toimintatapoja ideoidaan. Hiilineutraalia kylää ei voi tuoda ulkoapäin, mutta sen voi sysätä liikkeelle. Olisiko sinun kyläsi ensimmäinen?