Hyvinvointialueiden kykyyn tehdä päätöksiä kannattaa panostaa – niukkoja varoja voidaan suunnata fiksummin

Julkisuudessa on herännyt vilkas keskustelu hyvinvointialueiden demokratiakuluista. Taustalla on Sitran julkaisema selvitys, joka tarkasteli hyvinvointialueiden päätöksenteon rakenteita, aluedemokratian kustannuksia sekä asukkaiden osallistumisen käytäntöjä.

Keskustelun kiihtyminen huhtikuun aluevaalien alla on ymmärrettävää. Hyvinvointialueisiin kohdistuvat valtavat odotukset monesta suunnasta. Alueet vastaavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista, joita ilman emme pärjää. Alueilla on kovat paineet saada säästöjä aikaiseksi. Samalla niiden tulisi pystyä kehittämään päätöksentekoa niin, että palveluista päätettäisiin mahdollisimman demokraattisesti, mutta kuitenkin tehokkaasti ja asukkaita kuullen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiön Nordic Healthcare Groupin toteuttaman selvityksen mukaan hyvinvointialueet käyttivät ensimmäisen 1,5 vuoden toiminta-aikana demokratiakuluihin summan, joka vastasi noin 0,18:aa prosenttia alueiden toimintakuluista. Demokratiakuluja ovat muun muassa luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkiot, puolueiden ryhmärahat sekä kokouksiin liittyvät kustannukset, kuten matkustus-, majoitus- ja toimistokustannukset.

Selvityksen mukaan niukat varat kannattaa kuitenkin suunnata niin, että päätöksenteko tehostuu ja asukkaiden osallistuminen vahvistuu.

Hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoa muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja. Päätöksenteon laatua voitaisiin parantaa myös tuomalla asukkaat vahvemmin mukaan esimerkiksi kansalaispaneeleilla ja digitaalisella Polis-osallistumisalustalla. Ne mahdollistavat asukkaiden rakentavan keskustelun ja kokoavat päättäjille asukkaiden äänen ymmärrettävässä muodossa. 

Panostukset hyvinvointialueiden päätöksentekoon ovat kannattavia investointeja useasta syystä:

1. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät voivat tehdä laadukkaampia päätöksiä, kun tietopohja on vankempi ja asukkaiden näkemykset palveluista ovat tiedossa.
2. Asukkaiden luottamus päätöksentekoon vahvistuu, kun he pääsevät vaikuttamaan heille elintärkeisiin palveluihin. Asukkaiden ottaminen mukaan päätösten valmistelun alkuvaiheessa lisää asukkaiden ymmärrystä myös vaikeita päätöksiä kohtaan. 
3. Kun päätöksenteon rakenteita selkeytetään ja asukasosallistumisessa otetaan käyttöön vaikuttavimmat menetelmät, hyvinvointialueiden virkakunnalle ei koidu kohtuutonta taakkaa päätösten valmistelussa.

Selvityksestä kävi myös ilmi, että enemmistö alueista pohtii parhaillaan päätöksenteon ja toimielinrakenteen uudistamista. Samalla on hyvä hetki miettiä ratkaisuja, jotka vahvistavat alueiden päätöksentekokykyä ja ottavat kansalaiset mukaan.

Lue lisää:

Kysymyksiä ja vastauksia ”Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla?” -selvityksestä

Sitran selvitys: Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? Välitarkastelu kustannuksista ja päätöksenteon rakenteista

Asukaspaneeli- ja Polis-kokeilut hyvinvointialueilla 2023–2024: Oppeja ja suosituksia demokratian kehittäjille

Hannu-Pekka Ikäheimon kirjoitus: Demokratian uusi alku