Arvioitu lukuaika 2 min

Idän taju: Kohti älykästä kehitysapua

Kehittyvien maiden ihmisten tulevaisuus ja voimautuminen ei voi perustua vain talouden kasvuun. Turkki kirjoittaa älykkäästä kehitysavusta.

Kuva: Teppo Turkki

Kirjoittaja

Teppo Turkki

Julkaistu

Itsenäisyyspäivän aattona OECD julkaisi kiinnostavan raportin kehityksen ja köyhyyden tulevaisuudesta (Development Co-operation Report 2013 – Ending Poverty). Raportin mukaan kehittyvien maiden ihmisten tulevaisuus ja voimautuminen ei voi perustua vain talouden kasvuun. Paremman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan tasa-arvoisempia yhteiskuntia, kestävyyden periaatteille rakentuvaa kasvua ja sosiaalista hyvinvointia.

OECD:n raportti arvioi YK:n vuosituhannen vaihteessa asettamia tavoitteita, joista 189 maata ja 23 kansainvälistä järjestöä sopivat vuonna 2000. Silloin yhteisiksi tavoitteiksi asetettiin mm. äärimmäisen köyhyyden ja nälänhädän poistaminen maailmasta vuoteen 2015 mennessä.

Tätä tavoitetta ei nykymenolla ole toteutumassa.

Kirjoittamissaan esseissä raportin laatijat havainnoivat, että vaikka talous kehittyvissä maissa ja kehitysmaissa selkeästi on kasvussa ja globaalissa taloudessa maiden keskinäinen riippuvuus sekä vuorovaikutus vahvistuvat, niin samalla eriarvoisuus edelleen lisääntyy. Maailmassa elää yhä miljardi ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä. Puolet heistä Intiassa ja Kiinassa.

Raporttiin kirjoittaneiden asiantuntijoiden mukaan keskeistä olisi määritellä köyhyyden vähentämisen tavoitteet ja keinot uudestaan.

Kehitysyhteistyössä pitäisi alkaa toimia ”älykkään avun” periaattein (smart aid). Kehitysapua saavien maiden hallinnon ja talouden omia resursseja pitäisi pyrkiä voimakkaasti tukemaan esimerkiksi maiden omaa verotusjärjestelmää kehittämällä. Ulkomaisia sijoituksia pitää pyrkiä saamaan maahan. Yksityistä yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa.

Kehitysapua antavien ja tukijoiden älykkääseen apuun kohdentamia varoja tulisi käyttää saajamaissa katalyyttisesti ja tukivaroja tulisi kanavoida mielellään suoraan vastaanottajamaiden omiin rahoitusjärjestelmiin ilman, että ylläpidetään tai luodaan erillisiä kehitysapuun tarkoitettuja rahoituskanavia tai systeemejä.

Andy Summer, joka toimii Lontoossa King Collegen International Development -instituutin johtajana, painottaa suoran kehitysavun antamisen muuttamista esimerkiksi pehmeiksi lainoiksi (concessional loans), ja kehityshankkeiksi kuten rokotusohjelmat tai kestävän ja vihreän infrastruktuurin rakentamisohjelmat. Kehitysavussa voisi myös panostaa kehittyneiden maiden ja kehittyvien maiden välisiin erilaisiin tutkimusyhteistyöprojekteihin.

Yksi raportin keskeinen sanoma on, että älykkäässä avussa tulee painottaa köyhyyden vähentämisen uusia strategioita. Tuen ja resurssien myöntämis- ja käyttämisperiaatteina tulisi olla enemmän universaaliset ihmisoikeudet, kestävä kasvu ja esimerkiksi erilaisten sosiaalisten turvaverkostojen vahvistaminen terveysvakuutusten ja eläkejärjestelmien rakentamisen kautta.

Raportti verkossa:

http://www.oecd-ilibrary.org/development/development-co-operation-report-2013_dcr-2013-en

Aihe

Itä-Aasia

Globaali murros kohti Aasiaa haastaa Suomea arvioimaan paikkaansa maailmassa. Suomen tulee pärjätä uudentyyppisessä talouden ja kulttuurin kisassa.

Kirjoittaja

Teppo Turkki

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?