Kuvaaja: Heikki Tuuli

Julkaistu 21.09.2012

Ihmislähtöinen arvonluonti tuottaa kestäviä innovaatioita

Kirjoittaja
 
Pekka Tuominen

Jo ensitapaamisessa sparraava neuvonta –aiheiseen kokeiluun valikoituneiden yrittäjien ja konseptien kehittäjätiimien kanssa selviää, että niissä on lähdetty luomaan aidosti uusia konsepteja eikä vain kehittämään niitä olemassa olevien päälle. Siksi on ainoastaan eduksi, että tekijöiden taustat poikkeavat rajusti toisistaan – tavoitteena ei ole ennalta määriteltyjen ominaisuuksien runnominen tuttuihin muotteihin vaan sosiaalisen ja taloudellisen arvonluonnin saumaton vuorovaikutus yritystoiminnassa kokeilukulttuurin kautta. Lähtökohtana on yhteiskunnan uudentaminen radikaalin ihmislähtöisellä tavalla, joka tavoittelee uudenlaisia yhteistyötapoja perinteisten yritystukien sijaan. Etnografinen lähestymistapa hahmottaa tekijöiden jakamia kulttuurisia malleja, joilla arvonluonti ja konkreettinen tekeminen näyttäytyvät osana laajempia sosiaalis-taloudellisia rakenteita.

Ei pikavoittojen perässä

Vihreään talouteen integroituvien ratkaisujen luomisessa tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja pitkäkestoisia eikä aikaperspektiivi noudata pelkkää kvartaalien logiikkaa. Haastattelemistani tiimeistä aistii heti, että yhteiskunnallisia muutoksia seurataan tarkasti ja oma toiminta samaistetaan ennakkoluulottomasti avauksia etsivään etujoukkoon, jossa erilaiset osaamiset ja toimintatavat saavat vetoapua toisiltaan kohti yhteistä tavoitetta. Tämä määrittyy sekä jaetun, vihreää taloutta tekemisen kautta hahmottavan arvomaailman että arjen muutosten sensitiivisen tarkkailun kautta. Tiimit korostavat ideoiden kehittämistä taloudellisesti kestäviksi ratkaisuiksi – sosiaalinen arvonluonti on kuitenkin hankkeissa niin luontevana osana kokonaisuutta, että sitä ei tarvitse erikseen perustella. Sitä ei ole liimattu keinotekoisesti ansaintalogiikan päälle imagohyötynä tai tukirahat mielessä vaan ideat elävät siitä.

Hankkeissa ei pyritä pikavoittojen haalimiseen ideoiden hätäisellä kehittelyllä, paketoinnilla ja kaupustelulla vaan pitkäjänteiseen kehitystyöhön, joka pysyy avoimena eri tavoilla skaalautuville hankkeille, yhteistyölle yllättävissäkin suunnissa sekä eri alojen asiantuntemuksen hyödyntämiselle joustavilla tavoilla. Voittajatiimit kuitenkin korostavat, että kompleksisten yhteiskunnallisten kysymysten huomioiminen ei saa johtaa loputtomaan selvitys- ja suunnittelutyöhön vaan on tärkeää jalkautua itse kokeilemaan eri ratkaisumalleja ja oppia tekemällä. Parhaimmillaan erilaiset neuvonta- ja asiantuntijaverkostot eivät johdata tiimejä kädestä pitäen valmiiksi määriteltyihin yrittäjämuotteihin vaan näkevät roolinsa sillanrakentajana, jotka fasilitoivat kohtaamisia, sparraavat tiimejä intensiivisiin ponnistuksiin yhteiskehittelyn merkeissä ja rakentavat aidosti ajan hengessä elävää kestävää liiketoimintaa.

Omin päin ihminen edellä

Vihreä talous näyttäytyy haastatelluissa tiimeissä itseisarvona: sen huomiotta jättäminen yritystoiminnassa olisi varsinkin pitkällä aikavälillä sekä sosiaalinen että taloudellinen itsemurha. Kyse on kuitenkin ensi kädessä ihmisten tarpeista ja valinnoista. Kehitetyt tuotteet ja palvelut tuovat kiistatonta energiansäästöä, lisäävät viihtyvyyttä ja elämänlaatua sekä kantavat taloudellisesti omillaan. Ilman kaikkia näitä ominaisuuksia niillä ei olisi tulevaisuutta. Voittajatiimejä yhdistää toive keskittyä asioiden tekemiseen ihmislähtöisesti, ei tukihakemusten täyttämiseen eikä byrokratian rattaissa kamppailuun. Virtaviivaistavan ja yhdenmukaistavan tehokkuusajattelun sijaan monialainen ammattitaito kohtaa kompleksiset yhteiskunnalliset haasteet usein epämuodollisesti. Näissä tiimeissä ei kaivata yksioikoisia neuvoja ylhäältä päin vaan aitoja kohtaamisia yrityselämän haasteet eläneiden tekijöiden kanssa, avoimesti ja toisiaan kannustaen .

Kestävää kasvua luovan sparraavan neuvonnan tunnusmerkit ovat:

  • Uudenlaiset yhteistyötavat perinteisten yritystukien sijaan
  • Yhteiskunnallisten muutosten seuraamisosaaminen ja tulevaisuuden kysynnän tunnistaminen
  • Erilaisten osaamisten ja toimintatapojen yhdistäminen
  • Siltojen rakentaminen, yhteiskehittely ja kannustaminen

Etnografista lähestymistapaa on käytetty menestyksekkäästi uusissa avauksissa sekä yritystoiminnassa että julkisen sektorin kehittämishankkeissa. Xeroxin kaltaiset teknologiayritykset ovat hyödyntäneet antropologista osaamista jo vuodesta 1979 saakka ja etnografisella tutkimuksella on ollut tärkeä asema esimerkiksi Iso-Britannian terveydenhuollon uudistusten suunnittelussa. Etnografian käyttöä tutkimusmetodina ja alan uusimpia tuulia käsitellään hyvin esimerkiksi Melissa Cefkin artikkeleissa: ”Close Encounters: Anthropologists in the Corporate Arena”.

 

MITEN KOKEILTIIN?

Kokeilussa kulttuuriantropologi perehtyy observoiden ja syvähaastatteluin innovatiivisten yrittäjien tarpeisiin kasvun vauhdittamiseksi. Kokeiluhankkeessa etnografista menetelmää sovellettiin Kaustisilla kesäkuussa 2012 järjestetyn Peloton Innovation Campin voittajatiimeihin. Toteuttajakumppanina toimi Suomen Antropologinen seura.