Terveisiä Kaliforniasta, jossa kävin äskettäin konferenssissa. Listaan tähän muutamia huomioita USA:sta erityisesti liittyen ihmisten käyttäytymiseen, energiankulutukseen ja ilmastomuutoksen torjuntaan.
Ainakin USA:n länsirannikolla on selvästi ryhdytty energiatehokkuusasioissa toimeen. Vähän joka toisella energiayhtiöllä on energiansäästökampanja käynnissä ja kansalaisaktiivisuutta ilmastonmuutosta vastaan on runsaasti erityisesti yliopistonuorison keskuudessa.
Tosin ovat haasteetkin USA:ssa suurempia kuin Euroopassa. USA on monessa suhteessa jakautunut maa, joka vaikeuttaa asioita. Toisaalta USA:ssa on kuitenkin myös sellaista käytännön toimintaan pyrkimistä ja innokkuutta, joka voi olla yllättävän tehokasta.
Energiansäästökampanjoiden lisäksi Kaliforniassa on selvä kansanliike ympäristöystävällisemmän ja terveellisemmän ruuan puolesta. Kummallisella tavalla ääripäät ruoka-asioissa lyövät Kaliforniassa silmille. Sama osavaltio on sekä roska- että lähiruuan lippulaiva! Samalla parkkialueella voi olla toisessa päässä ruuan halpahalli ja toisessa päässä luomu- ja lähiruokaan erikoistunut jättimäinen Whole Foods -marketti.
Esimerkiksi ympäristön kannalta muuten aika karmealta – tarkoitan tässä lähinnä autoteiden valtaa yli muun ympäristön – Los Angelesin alueelta löytyy ainakin Santa Monicasta ja Venicestä paljon luomuruokaa tarjoavia kahviloita. Niissä tosin istuu huomattavasti varakkaampaa väkeä kuin paikallisissa mcdonaldseissa.
Santa Monicassa erityisen hauskoja ovat myös terveelliseen ja luonnonmukaiseen ruokaan keskittyvät pikaruokalat. Mutta sille ei mahda mitään, että myös Santa Monicassa silmään pistävät lähes joka paikassa olevat parkkihallit – autokulttuuri jyrää sielläkin.
Jos taas lähtee muualle Kaliforniaan, niin ei kestä kauaa, kun bussinkokoisten bensaa ryystävien henkilöautojen jonot, upeiden luonnonnähtävyyksien äärellä olevat valtavat parkkipaikat ja vain muovimukeista tarjottavat juomat – ei siis vahingossakaan tavallisia laseja – saavat epätoivon partaalle. Mieleen tulee, että mitä hittoa me suomalaiset mistään välitetään, jos näin iso maa tekee tätä.
Mutta, mutta Kaliforniasta on lähtöisin myös erinomainen kuluttaja on kuningas -liike nimeltään Carrotmob tai uusimmat ideat mm. smart gridin eli älykkään sähköverkon tarjoamista energiansäästömahdollisuuksista. Carrotmob on sellaisten ihmisten verkosto, jotka haluavat kuluttamisensa toimivan hyvän puolesta. Carrotmob pyytää yrityksiä kilpailemaan: mikä niistä tekee suurimman muutoksen toimintaansa parantaakseen maailmaa, vaikkapa toimitilansa energiaremontin? Voittaja saa palkinnoksi sen, että verkoston ihmiset tulevat paikalle ja kuluttavat rahaa juuri siinä yrityksessä. Eli verkosto voi antaa taloudellista hyötyä yritykselle, joka tekee niin kuin Carrotmob haluaa. Kyse on boikotin vastakohdasta, joka on jo osoittanut olevansa tehokas toimintatapa.
Kaliforniassa äärimmäinen ökyily näyttää siis tuottavan jotenkin mutkan kautta myös älykästä ilmastonmuutoksenvastaisuutta. Suomessa meidän on syytä unohtaa ensiksi mainittu mutta poimia parhaat palat jälkimmäisestä. Carrotmob on jo rantautunut Suomeen, mutta missä viipyvät esimerkiksi suomalaiset vastineet Whole Foods -marketeille, älykkään sähköverkon mahdollisuuksia täysillä hyödyntävät energiayhtiöt tai ilmastoystävälliseen ruokaan keskittyvät pikaruokaketjut?
Tämä teksti on siirretty 4.7.2011 osoitteesta blogi.www.sitra.fi. Aikaisemmat kommentit:
# re: Ilmastohaasteet, käyttäytyminen ja jenkit
8. joulukuuta 2010 17:31 by Jenni Sarolahti *2
Suosittelen matkaamaan myös San Franciscon seudulle, esimerkiksi terveellisen lähi- ja luomukouluruuan lähteille Berkeleyihin. Siellä myös kaupat ovat luomua ja lähiruokaa pullollaan – toki niitä toisenlaisiakin on, mutta Farmer’s Marketit, Whole Foodsit ja muut ovat todella voimissaan niin puheiden kuin arjenkin tasolla. Berkeleyssä McDonalds on kodittomien tai muuten vähäosaisten paikka eikä todellakaan mikään perheravintola.
# re: Ilmastohaasteet, käyttäytyminen ja jenkit
10. tammikuuta 2011 18:35 by Johanna *2
Jotenkin edellisestä kommentista välittyi sellainen puistattava ajatus, että ”kodittomat tai muuten vähäosaiset” nyt ei vaan tajua eikä niiden tarvikaan tajuta. Eikö jokaisella tulisi olla oikeus terveelliseen ruokaan? Miksi ihailla Berkeleyn luomuruokaloiden määrää sinänsä, kun samalla tietää, että niiden kohderyhmänä ovat hyvin toimeentulevat.