Siirry suoraan sisältöön

SItra. Photo: Miikka Pirinen

Julkaistu 15.08.2019

Ilmastonmuutos, kiertotalous ja datatalous – mitä ihmettä?

Digitalisaation rooli kiertotalouden seurannassa ja ohjauksessa on olennainen. Kuitenkin tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat merkittäviä. Kestävä datatalous edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja ratkaisuja.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jaana Sinipuro
Projektijohtaja, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra
Jaana Sinipuro on kokenut ICT-hörhö, joka vetää reiluun datatalouteen keskittyvää Sitran IHAN-avainaluetta.

Miten kiertotalous ja datatalous linkittyvät toisiinsa? Tätä pohdittiin kesäkuussa 2019 kansainvälisen WCEF-kiertotalousfoorumin ohjelmaosuudessa, joka käsitteli kiertotalouden mittarointia ja datan hyödyntämistä.

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Samaan aikaan digitalisaatio ja datatalous ovat melko uusia ja monimutkaisia ilmiöitä, joiden globaaleja vaikutuksia on vaikea arvioida. Yhteistä kiertotaloudelle ja datataloudelle on niiden läpileikkaavuus. Tarvitaan laajoja toimia yhteiskunnan eri tasoilla: politiikkalinjauksia, taloustoimia ja kansalaisten aktivointia.

Kiertotalouden ja datatalouden linkittymisen tarkastelu kannattaa aloittaa määrittelyistä: Datatalous Datatalous on talouden osa-alue, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin. on talouden osa-alue, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin. Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. puolestaan on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Tavoitteena on vähentää hukkaa ja hävikkiä.

Digitalisaation mahdollisuudet kiertotalouden seurannassa ja ohjauksessa sekä kokonaiskuvan hahmottamisessa ovat kiistattomia. Teknologian ja laskentakapasiteetin kehitys, pilvipohjaiset palvelut ja teollinen internet mahdollistavat ”älyn” liittämisen eri tuotannontekijöihin. Tämä taas parantaa seurantaa ja prosessien läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa uudenlaisten, personoitujen digitaalisten palvelujen kehittämisen.

Toisaalta teknologiakehityksellä on myös kääntöpuolensa. Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöjen arvellaan olevan merkittäviä, mutta monet suuret alustatalouden yritykset hakevat kuitenkin jo keinoja nykyistä vihreämpään energiankäyttöön.

Kohti kestävää datataloutta

Dataa tarvitaan tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon. Jotta tilastotieto ja faktat koskettaisivat meitä, on faktoihin kyettävä liittämään tietoa arjestamme, henkilökohtaisista valinnoistamme ja elintavoistamme. Vain siten mittarit ovat merkityksellisiä yksilölle ja kannustavat muutokseen.

Äärimmäisen henkilökohtaisen datan hyväksyttävä käyttö edellyttää läpinäkyvyyttä ja selkeitä pelisääntöjä.

Tällainen data on äärimmäisen henkilökohtaista ja sen hyväksyttävä käyttö edellyttää läpinäkyvyyttä ja selkeitä pelisääntöjä. Kuluttajadataa tulee käyttää oikein ja sen tulee palvella koko yhteiskuntaa, ei vain yrityksiä tai yksilöitä.

Yhteisten pelisääntöjen sopiminen siitä, miten dataa kerätään, hallitaan ja hyödynnetään, auttaa edistämään kiertotaloustoimien mitattavuutta, mutta on lisäksi luottamusyhteiskunnan olennainen rakennusosa. Digitalisoitunut arkemme tuottaa yhä enemmän dataa, jota käytetään datatalouden raaka-aineena.

Olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka reilun datatalouden IHAN®-hankkeemme on otettu vastaan useissa tilaisuuksissa. WCEF2019:n lisäksi alkuvuonna New Yorkissa YK:n päämajassa pidetty STI Forum 2019 -tapahtuma otsikolla ”Data Matters: Bridging the Digital Divide for Inclusive and Sustainable Development” oli mieleenpainuva.

Toiminnastamme verkkoyhteisöissä, kuten tykkäyksistä ja kontaktiverkostoistamme on tullut globaalin datatalouden raaka-ainetta – mutta liian usein ilman läpinäkyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa datamme käyttöön. Globaalit yhtiöt rakentavat jo omia valuuttajärjestelmiään. Identiteetin hallinta hoituu usein Facebook-tunnuksilla, ja todellinen yksityisyydensuoja on vain harvojen etuoikeus. Myös kestävän kehityksen tavoitteet ja digitalisaatio liittyvät yhä tiiviimmin yhteen ja edellyttävät monialaista yhteistyötä.

Eurooppa voi näyttää reilun datatalouden suunnan

IHAN-hanke tähtää siihen, että eurooppalainen arvopohja voi olla ratkaisu uuteen, nykyistä reilumpaan datatalouden malliin. Teknologiakilpailun sijaan Euroopan tulisi panostaa yhteistyöhön, politiikkatoimiin ja mahdollistavaan regulaatioon.

Vallitseva datatalouden malli ei perustu kestävän kasvun ja hyvinvoinnin periaatteille.

Siksi me Sitrassa olemme laatineet tiekartan kohti reilua datataloutta. Reilu datatalous hyödyttää kaikkia. Yhtenäinen toimintatapa avaa mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille ja liiketoiminnalle, myös kiertotaloudessa. Läpinäkyvät pelisäännöt vahvistavat luottamusta, osallisuutta ja demokratiaa.

Näin rakentuu reilu datatalous:

  • Viedään nykyinen EU-sääntely käytäntöön yhdessä julkisen sektorin, kuluttajajärjestöjen ja yritysten kanssa.
  • Julkinen sektori näyttää esimerkkiä datan käytössä ja auttaa luomaan kysyntää teknologialle, standardeille ja palveluille.
  • Kiihdytetään uusien palveluiden ja ekosysteemien kasvua etenkin julkishallinnollisilla aloilla, kuten terveys-, liikenne-, ympäristö-, koulutus- ja rahoitussektoreilla.
  • Valtiot, standardointiorganisaatiot ja yritykset varmistavat yhteistyössä, että avoimet standardit ja toteutustavat ovat käytössä etenkin identiteetin ja suostumuksen hallinnan osalta.
  • Valtionhallinto, kansalaisjärjestöt ja päätöksentekijät huolehtivat, että ihmiset ymmärtävät uudet dataoikeutensa ja yritykset ymmärtävät niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Katso video, jossa Hans Bruyninckx ja Jaana Sinipuro keskustelevat datan hyödyntämisestä kiertotaloudessa WCEF 2019 -tapahtumassa 3.–5.6.2019 Helsingissä.

Mistä on kyse?