sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Jos sinulla olisi mahdollisuus sijoittaa säästöjäsi sellaiseen toimintaan, joka rakentaa hyvää Suomea meille kaikille, olisitko kiinnostunut?
Yhteishyvä, bonum commune, on Tuomas Akvinolaisen 1200-luvulla muotoilema käsite. Tämän päivän yhteishyvän taloutta on määritellyt Christian Felber, Wienin talouskorkeakoulun lehtori. Hänen mukaansa yhteishyvän talouden pohjana on yksityinen yritteliäisyys sekä kansalaisten valta ja demokratia resurssien hallinnan suhteen. Yksityinen yritteliäisyys näkyy ihmisten upeina suorituksina sellaisissa asioissa, joiden tekemisen he itse kokevat innostavaksi ja tärkeäksi, ja joihin he keskittyvät kokonaisvaltaisesti. Heille liikevoitto ei ole toiminnan päätarkoitus vaan ainoastaan väline pyrittäessä kohti varsinaista päämäärää. Varsinaisen päämäärän tulee olla olemassa, se tulee myös nimetä. Muuten millään ei ole mitään merkitystä.
Sitran järjestämällä vaikuttavuusinvestoimisen opintomatkalla Lontoossa saimme muistutuksen siitä, että olemme harhautuneet taloudellisten päämääriemme suhteen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olemme kenties jo tätäkin pidemmän aikaan menneet väärään suuntaan.
Ehdotan, että vastedes Suomen talouden varsinainen päämäärä on mahdollisimman suuri myötävaikutus yhteiseen hyvään. Se on tarpeeksi laaja ylätavoite niin, että sen alle jokainen talouden toimintayksikkö voi muotoilla oman päämääränsä: Jollakin se rajoittuu omaan itseen, perheeseen tai asuinalueeseen. Toiselle se on oma kaupunki tai kotimaa. Avarasydäminen universalisti edistää yhteishyvää koko maailman ja luonnon tasolla.
Monet nykyiset yrittäjät mieltävät liiketoimintansa tarkoituksen itsensä ulkopuolisella tasolla. He tavoittelevat positiivista vaikutusta, joka ei ole rahan kerääminen omistajille.
Yhteiskunnallisille toimijoille yhteistä hyvää edistävä päämäärä
Opintomatkalla oli mukana yrittäjiä, jotka ovat sitoutuneet rajalliseen voitonjakoon omistajille (itselleen), jotta yhteiskunnallisten vaikutusten saavuttamiseen voidaan investoida enemmän. Lisäksi kuulimme puheenvuoroja englantilaisilta asiantuntijoilta, jotka kertoivat ylpeinä niistä yhteiskunnallisista positiivisista vaikutuksista, joita heidän organisaatioidensa toiminta on saanut aikaan Iso-Britanniassa. Merkityksellinen työ saa ihmeitä aikaan ainakin nuorten vankien auttamisessa takaisin osaksi yhteiskuntaa, sekä turvallisen ja hyvin valmistautuneen perheen löytämisessä vaikeasti adoptoitavalle lapselle.
Toimin itse Pankki 2.0 -aloitteessa, jossa olemme tehneet pienimuotoisia yhteiskunnallisen sijoittamisen kokeiluja Suomessa. Vuonna 2013 järjestimme osakeannin tamperelaiselle Luomulaatikko Oy:lle ja alkuvuonna 2014 rakensimme ensimmäisen yhteisöbondin (community bond) Ähtärissä sijaitsevalle Gaijan Luomukylä ry:lle. Ensimmäinen pääkaupunkiseudun yhteisöbondi lasketaan liikkeelle 1.1.2015 Vantaan Nicehearts ry:n toimesta. Sijoittajat löytyvät organisaatioiden omista yhteisöistä ja sidosryhmistä.
Pankki 2.0 on kuluneen syksyn ajan valmentanut Nicehearts ry:n johtoa taloudellisissa asioissa. Olemme yhdessä rakentaneet joukkovelkakirjalainan, jota tarjotaan merkittäväksi yhdistyksen sidosryhmille: erilaisille organisaatioille sekä yksityisille ihmisille, jotka haluavat tukea sijoituksellaan tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin edistämistä. Täältä voit lukea lisää: http://www.nicehearts.com/sijoita/
Merkitystä etsivä sijoittaja ja sosiaaliset innovaatiot
Tällaisia sijoitusmahdollisuuksia voisi rakentaa enemmänkin. Kotimaisen sijoittajan Suomi-salkkuun voisi hyvin mahtua esimerkiksi erilaisten yhteiskunnallista työtä tekevien organisaatioiden joukkovelkakirjalainoja. Jos joillekin näistä saisi vielä pääomaturvan ja veroedun, ei meillä olisi sijoittajista pulaa. Osa instrumenteista voisi olla riskillisiä, ja siten potentiaalisesti korkeatuottoisempia.
Yksityisillä sijoituksilla rahoitettavan yhteiskunnallisen yrityksen, järjestön tai yhdistyksen toiminnan tulee keskittyä määriteltyjen vaikutusten aikaansaamiseen. Siihen heillä tulee olla ja yleensä onkin paljon osaamista. Nämä toimijat tarvitsevat kuitenkin yhteistyökumppania talousasioihin sekä vaikutusten mittaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin.
Yhteiskunnallisilla yrityksillä ja yrittäjillä sekä yrittäjämäisesti toimivilla kolmannen sektorin työntekijöillä tulee olla mahdollisuus kokeilla ja testata erilaisia keinoja ja ratkaista heille annettu yhteiskunnallinen haaste itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä tulee väistämättä synnyttämään Suomeen sosiaalisia innovaatioita. Oikean tyyppisillä tehtävänannoilla voimme suunnata sosiaalisia palveluja kohti riskien ennakointia ja siten minimoida yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.
Rahalla voi tehdä hyvää. Me haluamme innostavan ja helpon mahdollisuuden siihen.