Kuva: Ronan Browne

Julkaistu 16.10.2015

Jos ajattelisin ja tekisinkin toisin?

On paljon helpompi muuttaa säilykepurkki haarukaksi. Paljon vaikeampi on muuttaa ihmisten ajattelutapoja.
Kirjoittaja
Toiminnanjohtaja, KVS

Tapio Kujala on Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja ja Sitran Uusi koulutus -foorumin osallistuja.

Olemme sukupolvea, joka saatta tehdä neljää erilaista ammattia samalla peruskoulutuksella. Siksi aikuisenakin on opeteltava uusia taitoja, kehitettävä osaamista ja uskaltauduttava oman mukavuusalueen ulkopuolelle, kirjoittaa Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Tapio Kujala.

Roska-auton kylki hohtaa maanantaiaamun työmatkamaisemassani. Auton kyljessä seisoo: On paljon helpompi muuttaa säilykepurkki haarukaksi. Paljon vaikeampi on muuttaa ihmisten ajattelutapoja.

Ymmärrän auton kyljen ympäristöystävällisen viestin, mutta mieleni askartelee jo ihan muissa maailmoissa. Yhdistän roska-auton viestin aamun uutiseen, jolla on hyvä horjuttaa omaa juuttunutta mieltä: Elinkeinoelämä tutkimuslaitoksen Etlan arvion mukaan tietotekniikka kehittyy niin voimakkaasti, että se uhkaa jopa joka kolmatta ammattia Suomessa kahdenkymmenen vuoden sisällä. Etlan mukaan Suomesta katoavat muun muassa puhelinmyyjät, tallentajat ja valokuvien kehittäjien työt. Varmimmat työpaikat 20 vuoden päähän ovat mm. hotellinjohtajilla, ravitsemusasiantuntijoilla ja opetusmenetelmien kehittäjillä.

Uutisen kanssa ristiriidassa suomalainen innostuneisuus ottaa tietotekniikkaa käyttöön television katselussa, kodin lämmityksessä, autolla ajossa, pankkiasioinnissa, sosiaalisessa mediassa, matkan varauksissa jne. Pidämme välttämättömänä tietoteknisten taitojen oppimista. Yllätys, yllätys. Sahaammekin omaa oksaa. Työt vähenevät.

Ongelma tietotekniikan käytössä ei ole yksin suomalaisten. Sama trendi näkyy eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa OECD:n taitotutkimuksissa. Eivätkä ongelmat piile yksin tietotekniikkataidoissa. Vastikään julkaistun OECD:n maakatsauksen mukaan 600 000 suomalaisella aikuisella on puutteelliset luku- ja numerotaidot. Nämä taidot luovat pohjan opiskelulle, työnteolle, työnhaulle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle.

Ihan näin yksinkertainen yhtälö ei ole. Olemme riippuvaisia tietotekniikasta eikä maailman muuttuminen huono juttu ole. Tietotekniikan ansiosta juttelen ilmaisia videopuheluita toiselle puolelle maapalloa, tilaan sähköisiä kirjoja tai videoita tablettiin, juttelen kännykkään lähes missä vaan, löydän auton karttapalvelun avulla perille enkä vieläkään osaa pelata olohuoneessa virtuaalitennistä. On palattava perusteiden äärelle roska-auton kylkeen. Paljon vaikeampi on muuttaa ihmisten ajattelutapoja.

Teknologia on kehittynyt muutamissa vuosikymmenissä harppauksin ja maailma on pienentynyt ”sikapieneksi”, mutta kykymme käyttää luovuuttamme ja muuttaa ajattelua on edelleen yhtä jumissa kuin ennenkin.

Olemme sukupolvea, joka sen mahdollisen työuran aikana, tekee vähintään neljää erilaista ammattia samalla peruskoulutuksella. Siksi aikuisena, sen neljänkymmenen vuoden työuran aikana, on opeteltava uusia taitoja, kehitettävä osaamista ja uskaltauduttava oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Asiaa auttaa, jos suomalaiset opintopolut on ajateltu tukemaan elinikäistä oppimista. Jos työelämä mahdollistaa osaamisen päivitykset. Jos uuden oppimisella nähdään muitakin arvoja kuin työelämän tarpeet. Jos aikuiskoulutukselle varmistetaan riittävät resurssit. Jos elinikäinen oppiminen sisältää mahdollisuuden sosiaalisuuden, innostuksen, oivaltamisen ja kohtaamisen oppimiseen.

Koulutuskeskiviikkossa 21.10. kiinnitetään huomio aikuiskasvatuksen merkitykseen Euroopassa ja globaalisti. Ilmoittaudu mukaan tai seuraa tilaisuutta suorana verkossa 21.10. klo 15.00 alkaen. Twitterissä keskustelemme tunnisteella #koulutuskeskiviikko.

Mistä on kyse?