Julkaistu 07.07.2015

Ketkä maksavat Suomessa veroja?

Suomella ei ole varaa menettää korkean lisäarvon töitä, eikä niiden tekijöitä.

Talous&Elämä-blogisarjassa Sitran johtaja Timo Lindholm pohtii työelämän ja talouden uutta suuntaa.

Suurituloisin 11 prosenttia tulonsaajista maksoi toissa vuonna 45 prosenttia Suomen suorista veroista. Tuohon ryhmään ylsi 50 000 euron vuotuisilla bruttotuloilla. Kyseiset tulot ja niistä maksetut verot perustuvat ennen kaikkea osaamiseen. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa menettää korkean lisäarvon töitä, eikä niiden tekijöitä.

Maksettujen suorien verojen potti oli vuonna 2013 vajaat 29 miljardia euroa. Luvussa ovat mukana ansiotulovero, pääomatulovero, kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksut, mutta ei eläkevakuutusmaksuja.

Verojen maksaminen on itsestään selvä perusta julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen turvaamiselle. Tämä teema on nyt erittäin pinnalla talouspoliittisessa keskustelussa: miten ja missä suhteessa eri väestö- ja tulonsaajaryhmät osallistuvat taloutemme kannatteluun.

Suoria veroja ei tietenkään kerry ellei ole riittävästi tuloja, joista verot peritään. Ketkä sitten maksavat veroja Suomessa? Vilkaisu Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilastoon paljastaa mielenkiintoisia numeroita: Vuonna 2013 suurituloisin 11 prosenttia tulonsaajista maksoi lähes 45 prosenttia kaikista suorista veroista. Tulohaitarin toisessa päässä runsaat kaksi miljoonaa pienituloisinta maksoivat puolestaan 7,5 prosenttia suorista veroista.

Entä keitä ovat Suomen ’kovapalkkaiset’? Suurituloisimman 11 prosentin ryhmään ylsi toissa vuonna 50 000 euron bruttomääräisillä vuosituloilla. Näin määriteltyjä suurituloisia on runsaat puoli miljoonaa suomalaista. Merkittävä osa julkisen sektorin verokertymistä on siis heidän tulojensa varassa. Nämä tulot perustuvat ennen kaikkea osaamiseen.

Johtopäätös tästä on se, ettei Suomella yksinkertaisesti ole varaa menettää korkean lisäarvon töitä, eikä niiden tekijöitä. He ylläpitävät julkisten palvelujen rahoitusta ja edistävät talouden uudistumista.

Suurituloisimpien reaalitulot laskeneet viime vuosina

Niin sanottujen hyvätuloisten verotus on kohtuullisen kireää. Jos esimerkiksi kaikki 50 000 euron vuotuiset tulot kertyvät palkkatuloista – kuten useimpien kohdalla – tarkoittaa se noin 2 700 euron kuukausittaisia nettotuloja, kun verojen lisäksi palkasta perittävä työeläkemaksu otetaan huomioon.

Myös tulojen vuosittaiset muutokset eri tuloryhmissä ovat kiinnostavia. Ennen finanssi- ja velkakriisiä oli tyypillistä, että reaalitulojen vuosittainen nousu oli sitä nopeampaa, mitä suurituloisemmasta ryhmästä oli kyse. Viime vuosina trendi on ollut vastakkainen, mitä ainakin osittain selittää pääomatulojen vaihtelu.

Tilastokeskuksen Tulonjakotilasto kertoo, että aikavälillä 2007–2013 kaikkien tulonsaajien keskimääräinen reaalitulojen nousu oli 0,4 prosenttia vuodessa. Sen sijaan ylimmän tulodesiilin eli suurituloisimpien 10 prosentin reaalitulot alenivat tuolla jaksolla keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa. Eniten putosivat suurituloisimman yhden prosentin tulot: heidän reaalitulonsa alenivat runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Tältä osin tulonjako siis tasoittui.

Mistä on kyse?