Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Patrik Rastenberger

Julkaistu 08.07.2015

Kiertotalous suojaisi Eurooppaa uusilta Kreikka-kurimuksilta

Aika on otollinen uudenlaisen kestävämmän talousjärjestelmän luomiseksi ja Euroopalla on nyt tilaisuus olla edelläkävijä.

Kreikan kansanäänestyksen tulos vastustaa lainoittajien ehtoja herättää pohtimaan Euroopan tulevaisuutta. Pysyykö Kreikka eurossa? Entä EU:ssa? Jos Kreikka eroaisi tai erotettaisiin eurosta tai EU:sta, käynnistäisikö se eroamisten ketjun muissa EU-valtioissa? Heikon vaihtotaseen vuoksi syvästi velkaantunut ja maksukyvytön Kreikka on ikävä osoitus tilanteesta, jonka olemme Euroopassa tahtomattamme luoneet. Järjestelmä, joka kannustaa vastuuttomaan kulutukseen yli varojen ei voi pysyä pitkään pystyssä, oli kyseessä sitten taloudellisesta, sosiaalisesta tai ekologisesta pääomasta. Joku jää aina lopulta maksajaksi; viime kädessä se on ympäristö.

Aika on otollinen uudenlaisen kestävämmän talousjärjestelmän luomiseksi ja Euroopalla on nyt tilaisuus olla edelläkävijä.

Kiertotalous on kiertäviin arvoketjuihin pohjautuva talousjärjestelmä, jolla pyritään maksimoimaan materiaalin elinkaaren aikana syntyvä lisäarvo. Kiertotalous erottelee biologiset ja tekniset (ihmisten luomat) kierrot toisistaan. Uusiutumattomia luonnonvaroja pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään ja mahdollisuuksien mukaan korvaamaan kestävästi uusiutuvilla luonnonvaroilla. Tavoitteena on erottaa talous ja ympäristökuormitus toisistaan ja päästä eroon nykyisestä lineaarisesta ”kaivoksesta kaatopaikalle” -mallista.

Kiertotaloudessa ei ole kyse vain kierrätyksen lisäämisestä vaan visiosta luoda uusi kestävämpi talousjärjestelmä. Uusilla rakenteilla ja liiketoimintamalleilla sekä käyttäjäkeskeisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelulla kasvatetaan omavaraisuutta, luodaan uusia työpaikkoja ja lisätään hyvinvointia.

Kuinka suurista hyödyistä on kyse?

Maailmanlaajuisesti toimiva Ellen MacArthur Foundation julkaisi toissa viikolla EU:n komissiolle tehdyn selvityksen, jossa visioidaan, kuinka kiertotalous luotsaisi Eurooppaa kohti kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Säätiö on yksi keskeisimpiä kiertotalouden edistäjiä.

Selvityksessä arvioitiin kiertotalouden muodostavan merkittävän mahdollisuuden EU:lle vahvistaa talouttaan omilla toimillaan. Pelkästään asumisessa, ruoassa ja liikkumisessa kiertotalous voisi tuoda EU:lle 1800 miljardin ”sisäiseen kasvuun” pohjautuvat vuosittaiset taloushyödyt vuoteen 2030 mennessä. Tästä 900 miljardia euroa vuodessa olisi puhtaasti kiertotalouden tuomia hyötyjä ja loput teknologiakehityksen myötä tulevaa tuottavuuskasvua.

Vertailulukuna voitaneen käyttää Kreikan valtionlainaa, joka on lähteistä riippuen tällä hetkellä noin 340 miljardia euroa. Kiertotaloudella voidaan siis ratkaista Euroopan suurimpia ongelmia. Ei siis ole ihme, että aihe herättää keskustelua ympäri Eurooppaa. Systeemisen muutoksen aikaansaaminen ei ole kuitenkaan helppoa.

Toinen Ellen MacArthur Foundationin tuore julkaisu ”Delivering the circular economy – a toolkit for policymakers” keskittyi säätelyn rooliin. Välttämättömiä julkisen sektorin työkaluja tulevat olemaan esimerkiksi erilaiset kannustin- ja verorakenteet, T&K&I- ja investointituet, lainsäädännön uudistukset ja panttijärjestelmät. Näitä tarvitaan, jotta toimintaympäristö kiertotalouden kannalta olisi yrityksille, järjestöille ja yksilöille kannustava. Sektorit ylittävä yhteistyö ja pitkäjänteisyys ovat avainasemassa systemaattisen muutoksen toimeenpanossa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi

Suomessa kiertotalous nostettiin nykyiseen hallitusohjelmaan. Se on myönteinen signaali tulevaisuuden kannalta. Sitrassa juuri alkanut työ pyrkii osaltaan tukemaan Suomen siirtymää kohti kiertotaloutta. Erityisesti pyrimme edistämään kiertotalouden kuluttajalähtöisten liiketoimintamallien kehittymistä tekstiili-, teknologia-, ravinnekierto- ja jätteenkäsittelyaloilla.

EU:ssa on juuri nyt meneillään julkinen konsultaatio kiertotaloudesta. Kaikki kiinnostuneet sidosryhmät voivat vastata EU-kyselyyn 20.8.2015 mennessä. Vastaukset toimivat syötteenä syksyllä julkaistavaan EU-komission päivitettyyn kiertotalousstrategiaan. Kehotan kiertotaloudesta yleisesti kiinnostuneita ja vaikuttamishalukkaita tutustumaan ja vastaamaan kyselyyn. Toiveena tietenkin on, että komission visio kiertotaloudesta on lopulta vähintään yhtä vahva ja kunnianhimoinen kuin Ellen MacArthurin.

 

Mistä on kyse?