Maailmassa valmistetaan 18 miljardia kenkää vuosittain. Niistä 80 prosenttia tehdään Kiinassa ja kuljetetaan sieltä maailmalle. Näistä kaikista jalkineista viidennes jää myymättä. On arvioitu, että tarvitaan useamman ydinvoimalan tuottama energia valmistamaan kengät, joita kukaan ei koskaan osta. Vaateteollisuudessa muun muassa muodin muutokset ajavat merkittävästi suurempaan hukkatuotantoon. Hukkaa syntyy kaikkialla.
Maailmassa menee ruuasta joka vuosi hukkaan ja jätteeksi 1,3 miljardia tonnia. Se on 32 prosenttia kaikesta ruuan tuotannosta. Hukka merkitsee yli 3 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, lähes 30 miljoonaa tonnia lannoitteita ja hukattua maankäyttöä. Luonnollisesti olisi parempi, jos valmistettaisiin vain se mitä myydään ja syödään tai hyödynnettäisiin jäljelle jäänyt ruoka viisaasti, mutta tähänkin on löytymässä ratkaisuja. Hyvänä alkuna Suomessa monessa kaupungissa alkaa Jyväskylän mallin mukaisesti julkisten keittiöiden hukkaruuan myynti tai ilmaisjakelu lounastuntien jälkeen.
Jonottaminen liikenneruuhkassa on myös hukkatuotantoa, se on monelle menetettyä tehollista työaikaa. Ainakin se on pois vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista. Euroopan liikenneruuhkat syövät prosentin sen bruttokansantuotteesta ja aiheuttavat merkittävät hiilidioksidipäästöt.
Puhuin resurssiviisaudesta tällä viikolla kansainvälisessä Low Carbon Earth Summit -kongressissa Kiinassa. Kuulija ihmetteli viestiä resurssitehokkuuden parantamisesta ja joukkoliikenteen edistämisestä nk. Bussiloikka-kokeilullamme Jyväskylässä.
”Eikös pyrkimys julkisen liikenteen lisäämiseen ja autoilun vähentämiseen ole vahingollista. Meillä Kiinassa halutaan suosia autoilua ja lisätä autojen valmistusta, koska se nostaa bruttokansantuotetta”. Tultiin perusparadokseihin, tuhlaamisen ja kulutuksen vähentämiseen ja siihen kuinka talouden käy.
Kiertotalouden mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta. Maailmassa tuotetaan esimerkiksi kahvia 7 miljoonaa tonnia. Jätteenä pidetyt kahviporot heitetään päivittäin roskiin, vaikka ne voisivat olla raaka-ainetta muun muassa lääketeollisuudelle (espresson poroissa antioksidantteja), kosmetiikkateollisuudelle, lannoitteeksi, polttoaineeksi, hyönteiskarkotteeksi, ruosteenestoon ja väriaineiksi.
Kaupungistumisen ja väestönkasvun mukana kilpailu tilasta kasvaa, etenkin Aasiassa. Suomessakin on kiinnitetty huomiota hukkatilojen hyödyntämiseen. Kaatopaikoista luovutaan ja jätevedenpuhdistamot integroidaan kaupunkitilaan symbioottisesti. Aasiassa on jo kymmeniä jätevedenpuhdistamoja, jotka näyttävät kasvihuoneilta. On löydetty jopa 3000 kasvilajia, jotka juuristonsa avulla voivat toimia biologisessa puhdistuksessa apuna. Altaiden päälle rakennetaan puistomainen kasvusto, joka voidaan kattaa kuin kasvihuone. Se voi toimia kaupungin vihertäjänä ja vaikka opetusympäristönä.
Tuottamalla sitä samaa mitä ennenkin, mutta enemmän -meininki ei voi jatkua.Talouden paradoksiin on pakko löytää ratkaisu, ja luovuus näyttää niitä tuovan. Ympäristöongelmien ratkaisusta on tullut kasvavaa bisnestä. EU:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan 15 prosentin parannus resurssitehokkuudessa voi kasvattaa bruttokansantuotetta 3,4 prosenttia ja luoda 2,5 miljoonaa työpaikkaa Eurooppaan.
Tehokkuuden lisääminen ei kuitenkaan pitkän päälle riitä, vaan tarvitaan resurssiviisautta. Jyväskylässä pilotoitujen resurssiviisaushankkeiden on osoitettu voivan vahvistaa aluetaloutta, tuoda työpaikkoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tulevaisuudessa tarvitaan laajamittaisia muutoksia, kuten siirtymistä massatuotannosta kustomoituun tuotantoon, tavaran ja omistamisen korvaamista palveluilla, uusia materiaaleja sekä siirtymistä biotalouteen ja todelliseen informaatioyhteiskuntaan. Tulevaisuuden kansantuloa kasvatetaan tekemällä eri asioita ja samoja asioita eri tavalla. Kaikkea kestävän kehityksen rajoissa.
Blogi perustuu osin puheenvuoroon ja osallistumiseen Low Carbon Earth Summit 2014 -tapahtumassa Kiinassa.
Suosittelemme