Kuva: Ulkoministeriö

Julkaistu 04.04.2018

Kuivuus avasi Nocartille isot markkinat

Tapahtumien välisen syy-yhteydet voivat olla joskus hyvinkin yllättäviä. Tällainen ajatus hiipii väkisin mieleen kuunnellessa lahtelaisen cleantech-yhtiön Nocartin Sambian-edustajaa Sid Kabasoa maan pääkaupungissa Lusakassa.
Kirjoittaja
viestintäasiantuntija, Ulkoministeriö
Pasi Nokelainen on ulkoministeriön viestintäsuunnittelija ja globaalikysymyksiin keskittyvän Kehitys–Utveckling -lehden päätoimittaja. Hän kirjoittaa parhaillaan syksyllä 2018 ilmestyvää tietokirjaa Afrikassa menestyneistä suomalaista yrittäjistä ja yritysjohtajista yhdessä toimittaja/kirjailija Esa Salmisen kanssa.

Hieman kärjistäen Sid Kabason kertomus voidaan tiivistää siihen, että vähäiset sateet avasivat Nocartille Sambian-markkinat. Pidemmässä versiossa tarinasta täytyy palata kesään 2015. Tuolloin Lusakan varakkaimmilla alueilla dieselgeneraattorien säksätys peitti alleen Afrikassa äänimaisemaa öisin yleensä hallitsevan hyönteisten sirinän. Sähkökatkot olivat venyneet 8-tuntisiksi päivittäin.

Eteläisen Afrikan sisämaavaltiota vaivasi pahin kuivuus miesmuistiin. Esimerkiksi mahtavan Sambesijoen vesivoimalaitokset kävivät vajaateholla, ja kun maa tuotti reilusti yli 90 prosenttia sähköstään vesivoimalla, oli tuloksena sähkön säännöstely. Sähkön suurimpien käyttäjien, Sambian kuparikaivosten, omissa voimaloissa paloivat fossiiliset polttoaineet tavallistakin useammin.

Kabason mukaan kriisi havahdutti kansallisen sähköyhtiön Zescon tajuamaan, kuinka haavoittuvainen maan sähköntuotanto oli. Ja haavoittuvuus on vain lisääntymässä: vaikka yksittäisen kuivuuskausien ja ilmastonmuutoksen välinen yhteys ei ole yksiselitteinen, selvää on, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta.

Konkreettisin muutos toistaiseksi Sambian sähköntuotannossa on yhden hiilivoimalaitoksen kapasiteetin tuplaaminen nykyisestä 350 megawatista. Yhtään teollisen eli utilty-tason uusiutuvan energian tuotantolaitosta ei maassa vielä ole, sen sijaan pienimuotoista sähköverkon ulkopuolella toimivaa aurinkovoimaa löytyy.

Kabaso on vakuuttunut, että juuri Nocart tulee toimittamaan ensimmäiset isot uusiutuvan energian laitokset Sambiaan: yhtiö onnistui vakuuttamaan ensimmäisenä Zescon siitä, että sen järjestelmillä pystytään tuottamaan tasaista virtaa verkkoon.

Yhtiöllä on jo sopimukset kahdesta suuresta aurinko-hybridivoimalasta. Näistä toinen liittyy todelliseen megaluokan hankkeeseen: 2,7 miljardia dollaria maksavan ruokosokeriplantaasin sähköntuotantoratkaisun toimittamiseen Länsi-Sambian syrjäseudulle lähelle Angolan vastaista rajaa. Silloin, kun aurinko ei paista, käytetään energianlähteenä biomassaa eli plantaasin prosessista ylijääneitä kasvinosia.

Nocartin sopimuksen arvo, 180 miljoonaa euroa kahdessa erässä toimitettavasta 100 megawatin hybridivoimalaitoksesta, on vain pieni osa kokonaissummasta. Voimalalla on kuitenkin iso merkitys koko sokeriruokoplantaasihankkeen kannattavuudelle. Tuotetusta sähköstä noin puolet on nimittäin tarkoitus myydä huomattavan korkeaan kilowattituntihintaan rajan yli Angolaan. Alue kummallakin puolella rajaa on tällä hetkellä sähköverkon ulkopuolella, ja hanke edellyttää sähkönsiirtoverkon rakentamista 15 kilometriä suoperäisen maaperän ylitse Sambiasta Angolaan.

Hankkeen mittakaava on valtava, etenkin Sambian oloissa. Sen budjetti on yli kaksi kertaa suurempi kuin Äänekosken biolaitoksen, jonka investointipäätöstä koko Suomi jännitti vain vähän aikaan sitten. Kuka on valmis investoimaan näin paljon hyvin alhaisen luottoluokituksen Sambiaan ja Nocartin asiakkaaseen PADIC Sugariin?

Vastausta kysymykseen ei tiedetä, sillä investoijat eivät ole tulleet julkisuuteen eivätkä lyöneet rahoja pöytään. Alustavia maanmuokkaustöitä tulevalla plantaasialueella on tehty, mutta Nocart ei ole aloittanut toimituksia eikä ole saanut etumaksua hankkeesta, vaikka kauppojen julkistamisesta on 14 kuukautta.

Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhosen usko hankkeen toteutumiseen on vahva eikä hän pidä sen toteutuksessa tapahtuneita viivästymisiä millään tavalla dramaattisina.

”Onhan Olkiluoto kolmosen rakentaminenkin nyt kymmenen vuotta myöhässä. Sambian hanketta arvioitaessa on hyvä pitää mielessä, että sen koko vastaa yli kymmentä prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta”, Korhonen toteaa.

Mistä on kyse?