Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Arkkitehtitoimisto Lunden Oy

Julkaistu 02.03.2016

Kun tauti on paha, tarvitaan kovat lääkkeet

Pieksämäki ei ole antautunut suurien haasteiden edessä, vaan käynnistänyt strategiset kehittämistoimet katkaistakseen negatiivisen kierteen. Löytyykö ratkaisu Elämänkaarikylästä?
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Kari Koistinen

Kari Koistinen on toiminut Pieksämäen sivistysjohtajana vuodesta 2007. Kasvatustieteiden maisteri Koistinen on kerryttänyt palvelusvuosistaan 2/3 valtion ja kunnan koulu- ja sivistyspuolen johtotehtävissä ja toiminut kymmenen vuotta rakennusalan yrittäjänä. Harrastuksena hänellä on perheyrittäjyys hevosalalla.

Pieksämäen kaupunki käy tällä hetkellä kamppailua olemassaolostaan monen suomalaisen kunnan ja kaupungin tavoin. Erityisenä ongelmana on väestön ennätyksellinen ikääntyminen, syntyvyyden väheneminen sekä nuorten ikäluokkien poismuutto. Pieksämäki ei kuitenkaan ole antautunut, vaan käynnistänyt strategiset kehittämistoimet katkaistakseen negatiivisen kierteen.

Äskettäin valmistunut elinkeinostrategia tavoittelee vuoteen 2024 mennessä seudulle 1.000 uutta työpaikkaa. Kaupunki rakentaa ydinkeskustaan aivan pääradan varteen elämys- ja kauppakeskus Weturitallit vuosien 2014–2018 aikana sekä Hiekanpäähän Elämänkaarikylää vuosien 2013–2020 aikana. Molemmat hankkeet vaikuttavat onnistuessaan erittäin merkittävästi kaupungin elinvoimaisuuteen luomalla uusia pysyviä työpaikkoja sekä turvaten hyvin merkittävän osaamispääoman paikkakunnalla. Hankkeiden kautta tavoitellaan Pieksämäelle samanlaista kehittymisen tulevaisuutta kuin pääradan valmistuminen merkitsi seudulle 130 vuotta sitten.

Pieksämäen Hiekanpään Elämänkaarikylä-hankkeessa rakennetaan Suomeen poikkeuksellista toimintakonseptia monen eri koulutuksen järjestäjän ja palvelujen tuottajan yhteistyönä. Purkamalla eri toimijoiden siilomaisia rakenteita haetaan merkittäviä synergiaetuja fyysisten tilojen käytön, yhteisen rakentamisen ja henkilöstön yhteiskäytön sekä talouden uuden allokoinnin kautta. Hiekanpäässä myös eri sukupolvet kohtaavat ja osallisuus sekä yhteisöllisyys toimivat voimavarana, jolla suomalainen hyvinvointivaltiomalli saa uudet raikkaat kasvot. Tavoitteena on löytää kuningasidea, jolla Suomen ja suomalaisten kuntien talouden kantokyky pelastetaan.

Hiekanpäähän rakennetaan myös täysin uutta osaamista fyysisten oppimisympäristöjen osalta. Vuoden 2018 aikana alueelle nousee perusopetuksen uusi yläkoulu ja vuoden 2019 kesään mennessä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilat. Oppimisympäristöjen osalta kaupunki on käynnistänyt innovatiivisen hankkeen, jossa käyttäjät, suunnittelijat sekä rakentajat muodostavat alusta alkaen yhteisöllisen ja osallistavan prosessin. Lopputuloksena on uusi suomalaisen osaamisen vientituote. Itse fyysinen rakennus on tulevaisuuden oppimisympäristö, joka toteuttaa laajasti resurssiviisaan rakentamisen periaatteita terveestä rakennuksesta ja tarjoaa uuden innovaation puurakentamiseen. Hankkeessa ovat mukana voimakkaasti Sitra ja Aalto yliopisto, ja yhteisissä työpajoissa resurssiviisasta rakentamista kehitetään laajemmin.

Opetukseen ja koulutukseen liittyvien investointien osalta nyt tehtävät ratkaisut turvaavat vetovoimaiset ja kilpailukykyiset oppimisympäristöratkaisut pitkälle tulevaisuuteen. Uudistamisen myötä Hiekanpään tilat mahdollistavat myös sen, että tulevaisuudessa Hiekanpäähän voidaan sijoittaa lisää kaupungin tarvitsemaa opetustilakapasiteettia joustavasti.

Tällä hetkellä alueelta löytyy jo Diakonia-ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatillista opetusta (Seurakuntaopisto ja Bovallius-opisto), yläkoulu, päiväkoti, ikäihmisten palvelukoteja, maahanmuuttajien koulutusta, kaupungin nuorisotoimi, lapsi- ja perhepalvelukeskus sekä lukuisia kehittämishankkeiden toimijoita. Lisäksi tiiviissä yhteistyössä mukana ovat Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate sekä yhteiskunta- ja kauppatieteellinen tiedekunta, Etelä-Savon ammattiopisto sekä Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus.

Olemme saaneet vetoapua elämänkaarikylän suunnittelukilpailun voittajalta Lundén Architecture Oy:ltä, joka on nyt ollut myös mukana suunnittelemassa perinteisen koulurakentamisen konventioita rikkovaa ja modernin oppimisen mahdollistavaa oppimisympäristöä Pieksämäelle. Kyseessä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto, joka on erikoistunut laajoihin muutosprosesseihin. Pieksämäen lisäksi heillä on useita projekteja käynnissä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti, kuten Töölönlahden kansalaispuisto-projekti ja Tampere-Pirkkala -lentoasemakonsepti. 

Mistä on kyse?