Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 18.07.2017

Liikenne jumissa – onko Suomesta ratkaisijaksi?

Suomen kannattaa satsata tulevaisuuden liikkumisen palveluiden kehittämiseen nopeasti ja hyödyntää asemaamme digiosaamisen kärkimaana. Miten kehitämme liikkumista, joka hyödyttää taloutta ja ympäristöä sekä helpottaa arkea?
Kirjoittajat
Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Asiantuntija, Kiertotalous, Sitra
Heikki Sorasahi on asiantuntija Sitran Kiertotalous-avainalueella. Heikin hyppysissä ovat muun muassa liikkumisen ja logistiikan kysymykset kiertotalouden kansallisessa tiekartassa sekä Kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistaus.

Juuri ennen G20-huippukokousta, maailman johtavat ilmastoasiantuntijat hoputtivat kirjoituksellaan Nature:ssa valtioita ja yrityksiä tarttumaan välittömästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Heidän mukaansa aikaa toimenpiteille Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on enää kolme vuotta.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole kyse pelkästään tuotetaanko energiaa uusiutuvilla vai fossiilisilla polttoaineilla. Kyse on yhteiskuntien kokonaisvaltaisesta muuntumisesta, jossa kaikkien sektoreiden: energiantuotannon, teollisuuden, infrastruktuurin, maankäytön, rahoituksen ja liikkumisen on muututtava nopeasti nollapäästöisiksi.

Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii 16,500 miljardin euron investointeja vuoteen 2030 mennessä (We Mean Business Coalition, 2016). Suurimmat muutokset tapahtuvat energiantuotannossa ja liikkumisessa.

USA:lainen RethinkX ajatuspaja arvioi (2017), että oman auton omistamisen sijaan liikkuminen ja kuljetus palveluna sekä uudenlainen joukkoliikenne ovat uusi normaali jo 2030 mennessä. Auton omistaminen jää marginaaliin. Muutoksen ajureina ovat päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen hiipumisen lisäksi kaupungistuminen, digitalisaatio, kuluttajien asennemuutos rahankulutusta ja ajankäyttöään kohtaan ja myös turvallisuus.

Muutos lähtee vyörymään, kun itsestään ajavat sähköautot tulevat kaduille, mahdollisesti jo muutaman vuoden kuluessa. Se mahdollistaa uudet bisnesmallit, joissa asiakas maksaa matkoista, ei omistamisesta. Teknologia on jo olemassa, jarruna tällä hetkellä on regulaatio.

Muutoksen myötä autoja tulee olemaan kaduilla jopa 70 % vähemmän kuin nykyisin.

Jäljelle jäävien, palveluja tuottavien autojen käyttöaste voi kasvaa 40 %:iin nykyisestä noin neljästä prosentista. Autoilla tulee olemaan 4-10 kertaa edullisempi kustannus per kuljettu kilometri verrattuna siihen, jos sama matka kuljettaisiin uudella yksityisautolla. (RethinkX, 2017).

Suomessa uskomme liikaa, että omistamamme sähköautot tulevat ja ratkaisevat ongelman. Päästöjen vähentämisen näkökulmasta sähköautot yleistyvät kuitenkin liian hitaasti eivätkä ne tarjoa kokonaisratkaisua liikkumisongelmaan – vaikka autojen uudistaminen sinällään onkin tärkeää.

Globaali liikkumisen palveluiden markkina kasvaa satoihin, jopa tuhansiin miljardeihin euroihin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Konsulttitoimisto Frost&Sullivanin mukaan jo vuonna 2010 ihmisten ja tavaroiden liikuttamiseen kului globaalisti 6400 miljardia euroa.

Isoja muutoksia tiedossa niin infrastruktuuriin kuin kuluttajille

Murroksen myötä kaupunkien infrastruktuuri muuttuu. Lähes puolet kaupunkien pinta-alasta on nykyisellään rakennettu palvelemaan liikkumista ja liikennettä; katuja, parkkipaikkoja ja –halleja. Autojen määrän vähentyessä tilaa voidaan muuntaa liikealueiksi ja virkistysalueiksi. Kaupunkilaiset pääsevät lähemmäksi luontoa, jolloin kaupunkien viihtyvyys paranee.

Suurin muutos kaupunkilaisten arjessa tulee olemaan liikkumisen helpottuminen ja rahansäästö.

USA:ssa kotitalouden on arvioitu säästävän 5600 dollaria vuodessa luopuessaan omasta autostaan ja siirtyessä käyttämään liikkumisen palveluita. Suomessa käytetään n. 7000 euroa vuodessa omasta autosta syntyviin kustannuksiin. Kuluttajilla muutos vertautuu suureen palkankorotukseen ja ostovoiman kasvuun.

Liikkuminen pitää ajatella kokonaan uusiksi

Liikkumisen muutos etenee alussa nopeimmin maailman metropoleissa, joissa on suuret väestömäärät ja kalliit asunnot, mutta Suomi ei jää liikennevallankumouksen ulkopuolelle

Suomi on tunnistettu yhdeksi maailman johtavista liikkuminen palveluna-mallien kehittäjiksi MaaS Global Oy:n ja Tuup Oy:n johdolla. Hyödynnettäessä laajemmin digitalisaatio- ja keinoälyosaamistamme Suomi voi luoda palvelualustamalleja globaaleille markkinoille.

Suomessa on hyviä murroshankkeita käynnissä, mutta kokonaiskoordinaatio puuttuu. Vaarana on, että liikkumisen NMT-GSM -tyyppiseen mahdollisuuteen ei tartuta kokonaisvaltaisesti. Liikennealan kasvuohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta sen resurssit ovat pienet.

Kun liikkumisessa harpataan jaettuihin resursseihin ja palveluihin, vanhasta ja totutusta kuten toimivallasta, rooleista ja omista autoista, järjestelmästä ja tavoista liikkua ei voi pitää liian kauaa kiinni. Viivyttely voi tulla kivuliaaksi, esimerkiksi ulkomaalaisten ratkaisujen rynniessä markkinoille.

Ruotsissa on jo määritelty julkinen liikenne uudelleen: ”Henkilökuljetuspalveluja tuotetaan jaetuilla resursseilla”. Myös Suomessa pitäisi rohkaista julkisen liikenteen toimijoita edistämään yksityisten liikkumispalveluiden kytkemistä osaksi joukkoliikennettä.

Autokannan pienentyessä vaarana on, että vanhentuneet autot jäävät lojumaan käyttämättöminä. Siirtymäkaudella valtio voisi tukea esimerkiksi autojen kaasukonversiota, mikä lisäisi biokaasun kysyntää. Tällöin sekä maatalous että kiertotalous hyötyisivät.

Työ- ja muilla yhteisöillä on merkittävä suunnannäyttäjärooli liikkumisen murroksessa. Työmatkaliikkumisessa pitäisi ennakoida tuleva ja kannustaa uusien liikkumis- ja kuljetuspalveluiden markkinoille pääsyä. Verottajan voisi tarjota entistä parempia kannusteita joukkoliikenteen ja uusien liikkumispalveluiden käyttöön muun muassa kilometrikorvauksen kautta.

Suomen kannattaa satsata tulevaisuuden liikkumisen palveluiden kehittämiseen nopeasti ja hyödyntää asemaamme digiosaamisen kärkimaana. Maailman nopeasti kasvava tulevaisuuden liikkumisen markkina ei odota.

Mistä on kyse?