Kuvaaja: Mats Hagwall / Flickr (CC 2.0)

Julkaistu 19.12.2016

Luonto ja hyvyys kotouttavat

Suomalaiset ovat oivaltaneet, että luonto on suuri voimavara myös maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Kirjoittaja

Eeva Furman toimii SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtajana. Hän on paneutunut erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden hallintaan sekä kansalaisten osallistumiseen ympäristöasioissa. Eeva on myös kehittänyt tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta sekä ratkaisukeskeistä lähestymistapaa kestävän kehityksen edistämisessä. Eeva toimii Sitran fasilitoiman Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtajana.

Valtava määrä suomalaisia on osallistunut tämän vuoden aikana maahanmuuttajien kotouttamiseen monin eri tavoin, auttamalla vastaanottokeskuksissa vapaaehtoisina, majoittamalla heitä kotiinsa, lahjoittamalla vaatteita tai rahaa. Monet auttajat ovat oivaltaneet, että luonto on suuri voimavara maahanmuuttajille ja ovat ohjanneet apunsa viettämällä aikaa heidän kanssaan sienessä, kalassa tai luontopoluilla.

Hyvyys on kestävää kehitystä eteenpäin vievä voima, joka perustuu hyvän tekemiselle, kuten toisten auttamiselle. Sen myötä voimaantuminen ei kysy auttajan sosiaalista tai taloudellista asemaa. Talouskasvun ja hyvän elämän turvaamisen irtikytkentä on ajankohtaista, koska talouskasvun paremmista ennusteista huolimatta haasteita on sillä saralla vielä runsaasti edessä. Toisaalta hyvyyden ohjaaminen ympäristöä tukevaan toimintaan voi tukea talouskasvun ja ympäristöhaittojen välistä irtikytkentää.

Päättäjät eivät päivän politiikassa tunnista, miten vahvoja ja kytkeytyneitä yhteiskuntaa hajottavat tekijät ovat. Tämän myönsi myös Hillary Clinton analysoidessaan oman vaalikoneistonsa epäonnistumista Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Poliitikoilla, virkamiehillä, kansalaisilla ja instituutioilla on kullakin oma painopisteensä yhteiskunnan ongelmissa ja he kehystävät ratkaisuja niiden mukaisesti.

Myös kestävän kehityksen puolestapuhujilla on kullakin omat tulokulmansa asiaan. Kuka painottaa kehitysmaapolitiikkaa, kuka ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kuka taas talouskasvun merkityksellisyyttä tulevien sukupolvien hyvinvoinnille. YK:n Agenda2030:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta antavat oikeutuksen jokaiselle näistä ja lukuisista muista tulokulmista kestävän kehityksen edistämiselle. Yksittäisten haasteiden ratkaiseminen ei kuitenkaan johda puusta pidemmälle – vaikka niitä tehtäisiinkin tärkeysjärjestyksessä ja suunnitelmallisesti.

Yhteiskuntamme haasteet ovat nivoutuneet monimutkaisiksi vyyhdiksi. Tästä syystä ratkaisupolutkin ovat monimutkaisia. Jos yrittää ratkaista vain yhtä ongelmaa kerrallaan, seuraa siitä samaa, kun jos yrittää purkaa lankakerää vetämällä lankaa summittaisesti etsimättä sen alkupäätä. Kerä sotkeutuu ja kiristyy entisestään, ja näin käy myös ongelmavyyhdille. Yksittäiset ratkaisut johtavat uusien ongelmien putkahtamiseen toisaalla tai toiseen aikaan ja ratkaiseminen hankaloituu ja kallistuu.

Tästä välttyäksemme ongelmia tulee ratkaista kokonaisvaltaisesti, jossa arvioidaan muutostarpeita koko järjestelmän tai systeemin osalta. Jos vaikkapa haluamme vaikuttaa suomalaisten ruokailun kestävyyteen, on tarkasteltava, miten koko julkinen ruokailu päiväkodeista ja kouluista, työpaikoille ja vanhainkoteihin kykenee muuttumaan sen mukaiseksi ja miten kansalliset ja ylikansalliset ruokaketjut reagoivat tähän. Kestävää kehitystä edistettäessä on luotava ratkaisuja, toimintamalleja ja prosesseja, jotka ratkaisevat useita ongelmia samanaikaisesti niin, että ne tukevat toisiaan.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on tunnistanut viisi kärkeä, joilla päästään kokonaisvaltaisemmin käsiksi kestävään kehitykseen Suomessa. Niiden kautta voidaan luoda malleja, joilla hyvä elämä ei ole sidottu talouskasvuun eikä johda ympäristön tilan heikkenemiseen. Tämänkaltaisia malleja on olemassa yksittäisissä kunnissa, yrityksissä ja järjestelmissä, mutta niiden leviäminen laajemmin Suomeen edellyttää niiden paljastamista. Haluatko sinä paljastaa salaisen kestävän kehityksen roolimallin?

Suosittelemme

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?