Siirry suoraan sisältöön

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Kestävä kehitys liittyy olennaisesti kaikkeen päätöksentekoon yhteiskunnassa. Usein sitä ei kuitenkaan osata viedä arkiseksi tekemiseksi ja hyödyntää mahdollisuutena. Sitran isännöimänä aloittanut asiantuntijapaneeli jatkaa työtään HELSUSin, Luken ja SYKEN tuella ja tuo tieteen äänen paremmin kuuluville.

Lue lisää uudesta Kestävyyspaneelista!

AJANKOHTAISTA

MUUTA KIINNOSTAVAA

Tapahtumia, uutisia, artikkeleita ja blogeja

MISTÄ ON KYSE?

Kestävässä kehityksessä on tärkeää löytää ratkaisut, jotka kunnioittavat ekologisia reunaehtoja samalla, kun ne tuottavat taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Pilaantuneessa ympäristössä kun ei toimi yhteiskunta eikä talous.

Asiantuntijapaneelien käytöstä poliittisen päätöksenteon tukena on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Saksasta. Nimekäs asiantuntijapaneeli kun voi tarvittaessa ärähtääkin. Sitra isännöi vuosina 2013-2018 kestävän kehityksen asiantuntijapaneelia, jonka toiminta siirtyi vuoden 2019 alusta Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin (HELSUS), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) vetovastuulle. Uusi Kestävyyspaneeli tukee ja haastaa Suomen kestävän kehityksen toimikuntaa sen työssä sekä tuo kestävän kehityksen näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Mitä teimme?

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli perustettiin joulukuussa 2013 tuomaan tieteen näkökulmaa suomalaiseen politiikkaan. Se toi akateemisten ja kansainvälisesti tunnustettujen asiantuntijoiden äänen paremmin kuuluville.

Asiantuntijapaneeli osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuki kestävän kehityksen toimikuntaa. Sen tehtävänä oli valmistella, haastaa ja arvioida toimikunnan työtä ja edistää kestävää kehitystä Suomessa. Paneeli voi keskustella pyöreän pöydän ääressä mistä tahansa kestävyyteen liittyvästä asiasta. Se kokoontui noin kuudesti vuodessa.

Kuka oli mukana?

Paneelissa olivat mukana:

  • ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta (asiantuntijapaneelin puheenjohtaja)
  • tutkimusjohtaja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta
  • sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta
  • tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi Jyväskylän yliopistosta
  • ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta
  • kansantaloustieteen dosentti, taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta
  • kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta
  • hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Tampereen yliopistosta.

Sitra koordinoi asiantuntijapaneelin työtä Eeva Hellströmin johdolla.

Mitä saatiin aikaan?

Kestävä kehitys on päätöksiä ja tekoja. Tähän perustuu myös Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi jonka haluamme 2050: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi, joka luo Suomelle kestävän kehityksen pitkän aikavälin viitekehyksen. Toimenpiteisiin kannustava Sitoumus 2050 on suomalainen sosiaalinen innovaatio, joka on herättänyt paljon mielenkiintoa kotimaassa ja maailmalla.

Asiantuntijapaneeli järjesti vuoden 2016 alussa vastanimitetylle kestävän kehityksen toimikunnalle Kestävän kehityksen kohtaamo -työpajan Sitoumus 2050:n päivittämiseksi. Pyrkimyksenä oli myös tarjota esimerkki toimikunnan työtapojen uudistamiseksi yhteiskehittelyn ja vuorovaikutukseen menetelmin.

Paneeli on myös tukenut YK:n syyskuussa 2015 julkaistun Agenda 2030:n toimeenpanon kansallista suunnittelua. Lokakuussa 2016 paneelimme tarjosi hallitukselle Agenda 2030 toimeenpanon kärjiksi viittä tavoitekokonaisuutta, jotka perustuvat ympäristöhaittojen, koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun välisiin irtikytkentöihin. Hallitus julkisti toimeenpanosuunnitelmansa tammikuussa 2017.

Paneeli on myös käynyt aktiivista dialogia muiden kestävän kehityksen paneelien kanssa ja järjestänyt muun muassa kesällä 2016 yhdessä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa kansainvälisen seminaarin.

Selvitimme syksyllä 2016, miten tieteellisen tuen järjestäminen kestävän kehityksen politiikalle on organisoitu eri maissa. Roope Kaarosen laatiman selvityksen mukaan Suomessa käytössä oleva malli on yhdistelmä monia erilaisia malleja ja sen vahvuutena on kyky tarjota riippumatonta tukea poliittisille päätöksentekijöille.

Mitä seuraavaksi?

Uusi Kestävyyspaneeli jatkaa kestävän kehtiyksen toimikunnan työn tukemista ja haastamista ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Se etsii tehokkaampia vaikutuskeinoja tieteellisen tutkimuksen viemiseksi entistä lähemmäs yhteiskunnallista päätöksentekoa.

JULKAISUT

OTA YHTEYTTÄ

Kaipaatko lisää taustatietoja?

Mistä on kyse?