Erään arvion mukaan koronakevään aikana Suomessa saavutettu digiloikka olisi normaalisti kestänyt viisi vuotta. Kehityskulku jatkuu ja näkyy pandemian hallinnassa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen juuri julkistaman, tartuntaketjujen hallintaa tukevan Koronavilkku-älypuhelinsovelluksen latasi ensimmäisien päivien aikana jopa neljäsosa suomalaisista.
Jo ennestään hyvin korkean digitalisaation maassa tämä on huimaa kehitystä, ja monia asenteisiin perustuvia digitalisaation esteitä purettiin nopeasti pakotettuina. Tutkimusten mukaan myös asiantuntijoiden työhyvinvointi pääsääntöisesti parantui. Aiempaa kehnomman työergonomian korvasivat helppo siirtyminen luontoon ja työmatkoissa säästetty aika.
Vaikka mikään ei korvannut kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, paljastui monista meistä uusia inhimillisiä piirteitä, jotka tekivät meistä ruudunkin takaa entistä lähestyttävämpiä. Taustalla haukkuva koira, piirustusta esittelevä lapsi ja muita perheenjäseniä kylpyhuoneessaan pakoileva EU-komission virkamies ovat pieniä muistoja alkuvuoden loppumattomasta virtuaalikokousten virrasta – puhumattakaan eräästä puolialastomasta asiantuntijasta, joka unohti sulkea videokameran, kun avasi Zoom-yhteyden.
Rakennuspalikat yhteiseurooppalaiseen hyvinvointiin
Euroopan komissio kuvasi uusissa linjauksissaan keskittyvänsä seuraavien viiden vuoden aikana kolmeen keskeiseen tavoitteeseen, joilla varmistetaan eurooppalaisia arvoja kunnioittava, kansalaisten arvoihin pohjautuva digitalisaatio:
- Ihmisten hyväksi toimiva teknologia
- Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen digitalous
- Avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta.
Isot HIMSSin kaltaiset tapahtumat ovat joutuneet uudistumaan ja muuntamaan tapahtumakonseptinsa digitaalisiksi. Sitrassa on ollut ilo seurata HIMSS & Health 2.0 European Digital Event -tapahtuman rakentumista ja luoda omalta osaltaan sisältöjä ohjelmaan. Haluamme haastaa kaikki luomaan entistä parempaa, itsemme näköistä digitaalista tulevaisuutta. Sitran yhteistyössä Business Finlandin kanssa järjestämä Good Morning from Finland -lähetys sopii erinomaisesti korkean digitalisaatioasteen ja hyvän luottamuspohjan Suomeen.
Data auttaa ennakoinnissa – nyt on aika toimia
Digitalisaation avulla ylitetään fyysiset esteet, kun varmistetaan tulevaisuuden hyvinvointia. Hyvinvointi ei tarkoita vain sairauksien hoitoa, vaan hyvinvoivia yksilöitä ja yksilöiden tarpeisiin räätälöityjä palveluita.
Harvaan asutun maan palveluverkon turvaamisessa auttavat etäkonsultaatiot, jotka tosin edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja aiempaa tiiviimpää yhteistyötä hoitajien ja lääkäreiden välillä. Myös palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä on nykyistä helpompi toteuttaa, kun yksi lääkäri pystyy hoitamaan laajaa potilasjoukkoa. Myös maiden välinen tiedonvaihto helpottaa ihmisten arkea. Suomalaisella sähköisellä reseptillä on voinut ostaa lääkkeitä Virosta ja Kroatiasta viime vuodesta saakka. Kesällä Virosta tuli ensimmäinen maa, jonka kansalaiset voivat hankkia Suomesta lääkkeitä omassa kotimaassaan määrätyllä sähköisellä reseptillä. Vähitellen eurooppalaisen sähköisen reseptin käyttö laajenee.
Meidän on muutettava tapaa, jolla terveydenhuolto toimii ja ohjattava resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Tämä edellyttää uutta yhteiskuntasopimusta, joka palkitsee terveenä pitämisestä, ei sairaan hoidosta. Tarvitsemme yksilölähtöisiä datan keruun malleja ja uusia liiketoimintamalleja. Näitä rakennetaan Sitran IHAN-yritysohjelmassa, jossa syntyvissä uusissa palveluissa dataa jaetaan läpinäkyvästi ekosysteemeissä kumppaniverkoston kanssa.
Ihmisten mahdollisuuksia hyötyä heihin liittyvästä datasta tulee vahvistaa
Monipuolinen data mahdollistaa entistä paremmat tuotteet ja palvelut, jotka helpottavat arkea ja lisäävät ihmisten hyvinvointia. Näiden palveluiden syntymisessä julkisen sektorin tulee näyttää esimerkkiä.
Viranomaistieto ei enää yksistään riitä, vaan pandemian torjunnassa tarvitaan myös yksilön itsensä tuottamaa tietoa. Tämän tiedon keruu ja hyödyntäminen edellyttää vahvaa luottamusta ja selkeitä pelisääntöjä, jotka kunnioittavat ihmisten perusoikeuksia. Viranomaiset, ammattilaiset ja kansalaiset ovat aiempaa tasavertaisempia kumppaneita isojen kriisien torjunnassa.
Väitän, että koronakevään aikana asiantuntijoiden välille syntyi uudenlaista, alueelliset rajat ylittävää yhteisöllisyyttä. Olisiko siinä avain myös aiempaa ihmislähtöisempien digitaalisten palveluiden rakentamiseen? ”Ihmisten hyväksi toimiva teknologia” on hieno vaatimus, ja ehkä meillä digitalisaation ammattilaisilla on nyt erinomainen hetki muovata ratkaisut sellaisiksi, että niillä turvataan luottamus myös tulevaisuudessa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.