Julkaistu 20.11.2018

Mikä kannustaa työtöntä uudistamaan osaamistaan?

Yksinkertaisin ja yleispätevin vastaus on motivoivan työn saanti, kirjoittaa Työttömien Keskusjärjestön Jukka Haapakoski.
Kirjoittaja
Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry

Suurin osa työttömistä toivoo työllistyvänsä työhön, josta maksetaan säällistä palkkaa ja jossa työn sisältö sekä työympäristö ruokkivat motivaatiota. Koulutus on harvalle itseisarvo.

Mitä korkeampi koulutus sitä parempi työllistyminen

Tilastot osoittavat selvän yhteyden opiskelun ja työllisyyden välillä. Pekka Myrskylä on koonnut Tilastokeskuksen aineiston pohjalta alla olevan kuvan, josta näkee, että mitä korkeampi koulutusaste, sitä korkeampi työllisyysaste (osuus työikäisistä, jotka ovat töissä). Vuonna 2014 työllisyysaste-ero perusasteen ja keskiasteen käyneiden välillä oli 20 prosenttiyksikköä. Keskiasteen ja alemman korkeakoulutuksen välillä vastaava ero oli 10 prosenttiyksikköä.

Korkeakoulutus korreloi myös työllistymisen kanssa: mitä korkeampi koulutus, sitä eheämpi työhistoria (ilman työttömyyskatkoja).

Tästä seuraa siis yksinkertainen päätelmä: Yhteiskunnan kannattaa panostaa siihen, että suomalaiset hankkisivat vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Näin työllisyysaste saataisiin hyvässä tapauksessa nousemaan jopa 80 prosenttiin.

Työttömyysetuudella opiskellaan enenevästi tutkintotavoitteisesti

Vuonna 2010, työministeri Anni Sinnemäen aikana, mahdollistettiin ensimmäistä kertaa omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. Opiskelu työttömyysetuudella mahdollistaa esimerkiksi keskeneräisten tutkintojen loppuun suorittamisen. TE-toimisto tekee päätöksen, tuetaanko omaehtoista opiskelua. Tutkintotavoitteisen omaehtoisen opiskelun pituus on korkeintaan 24 kuukautta – perusopetuksen jopa 48 kuukautta. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella onkin noussut yhdeksi suosituimmista TE-palveluista ohittaen työvoimakoulutuksen.

Muut TE-hallinnon koulutusvaihtoehdot ovat työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus tai kotoutumiskoulutus. Uusimmaksi opiskelu-uudistukseksi on kaavailtu kuuden kuukauden tavoitteellista opiskelua ilman TE-toimiston harkintaa.

Uudistuksia on viety siihen suuntaan, että yhä laajempia kokonaisuuksia voi opiskella työttömyysetuudella ja aiempaa vapaammin. Suhteellisen lyhytkestoisella työvoimakoulutuksellakin on voitu suorittaa eri alojen osatutkintoja jopa kokonaisiin tutkintoihin asti esimerkiksi siivous-, ravintola-, ja rakennusaloilla, johtajakoulutuksissa ja ICT-alan erityiskoulutuksissa.

Koulutukset johtavat työhön, kun työnantajien kanssa tehdään yhteistyötä. Kun saadaan selvitettyä työnantajan tarpeet, voidaan työttömistä asiakkaista koota sopiva joukko koulutettavaksi avoimiin tehtäviin.

Koulutuksen laatu ja työnantajien tarpeet kannustavat työttömiä opiskelemaan

Tutkintojen määrä ei kerro, kuka tutkinnon on suorittanut, miten se on suoritettu tai mitä muuta olennaista on tutkinnon suorittamisen taustalla. Tutkintotason aste ei suoraan kerro syytä, miksi korkeakoulututkinnoilla on hyvä markkina-arvo. Koulutuksen tai tutkintojen markkina-arvo työnantajamarkkinoilla on kuitenkin epäsuorasti merkittävä laadun mittari koulutuksille.

Olennaista mielestäni onkin, että tutkinnoissa ja koulutuksissa punnitaan niiden työmarkkina-arvo. Tämä on ennen kaikkea koulutusta tarjoavan tahon vastuulla. Poikkeuksena normista pitäisin tutkimusta, jota punnittaisiin eri mittareilla.

Tutkinnon työmarkkina-arvosta ei myöskään saisi tinkiä. Julkiseen keskusteluun on noussut hoitoalan rekrytointiongelmat. Opintojen suorittamisen rimaa on alennettu. Seurauksena on ollut alalle sopeutumattomien opiskelijoiden valmistuminen.

Riman alittamisen sijaan tulee panostaa laadukkaaseen opetukseen, opetusympäristöön ja opintojen ohjaukseen. Opintojen ohjauksen roolin tulisi olla nykyistä paljon syvempi ja sen tulisi tarvittaessa huomioida myös opiskelijoiden perheet tai lähiyhteisö, jotka voivat osaltaan olla tukemassa valmistumista. Työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla sellaisia, että ne tukevat suoriutumista opiskeluissa.

Laadukas opetus kannustaa työttömiä opiskelemaan ja valmistumaan. Työmarkkinoita ja työttömiä ei voi puijata, mutta väärillä mittareilla tuotetut tutkinnot voivat kokea työmarkkinoilla inflaation. Elinikäinen oppimiseen kannustaminen on tarkoituksenmukaista, kun opinnoilla on markkina-arvoa.

Sitran Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Se kertoo, mistä varat tulevat ja mihin ne käytetään tarjoten samalla eväitä sekä rahoitusjärjestelmän että oppimisen kannusteiden kehittämiseen.

Julkaisemme syksyn 2018 mittaan blogitekstejä ja artikkeleita, jotka antavat puheenvuoro rahoitusta myöntäviä ja saavia edustaville tahoille. Puheenvuorojen kautta eri tahot pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Miten nykyinen järjestelmämme kannustaa elinikäiseen oppimiseen?

Mistä on kyse?