Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 20.06.2017

Millä uudistuvan julkisen hallinnon laiva on lastattu?

Kirjoittaja
johtava asiantuntija, julkisen sektorin johtaminen, Sitra
Inga Nyholm on julkisen hallinnon kehittäjä, jonka vastuulle kuuluvat visiotyö ja verkostovaikuttaminen Sitran Julkisen sektorin johtamisen avainalueella. Hänellä on kätensä pelissä myös avainalueen koulutuskokonaisuuden suunnittelussa ja sisältötuotannossa sekä kokeilutoiminnan kehittämisessä.

Hallintoon kohdistuu tunnetusti monenlaisia uudistuspaineita: siltä kaivataan lisää ketteryyttä, joustavuutta, koordinaatiota, strategisuutta ja parempaa yhteistyökykyä. Tulipalot tulee hoitaa, katseet suunnata enemmän tulevaan ja toiminnan olla asiakaslähtöisempää.

Taustalla on ajatus siitä, että nykymuotoinen hallinto ei kykene globaalissa ja keskinäisriippuvassa maailmassa ratkaisemaan muutoshaasteita riittävän nopeasti ja tehokkaasti – ei myöskään yksin, ilman kumppaneita.

Sitra aloittaa syksyllä 2017 Uudistuva julkinen sektori, mahdollistava johtaminen –koulutuskokonaisuuden, joka räätälöidään valtionhallinnon ja ministeriöiden ylimmän johdon tarpeisiin. Sitä suunnitellessamme olemme miettineet hallinnon uudistustarpeita laajemminkin. Erityisesti sitä, millaiset toimintatavat ja johtaminen vastaavat parhaiten toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen ja miten ne saavutetaan?

Muutostarpeet haastavat julkisen hallinnon toiminnan perusluonteen, sillä pysyvyyden vaalijana tunnettu hallinto ei ole välttämättä se kaikkein ketterin. Hallintoa onkin verrattu hitaasti kääntyvään laivaan.

Tuon laivan rakenteita on uudelleenmitoitettu useampaankin otteeseen, sillä perinteisesti hallintoa on pyritty sopeuttamaan vallitsevaan yhteiskuntakehitykseen rakenteita muuttamalla. Myös valmisteilla olevat uudistukset, kuten sote- ja maakuntauudistus, tähtäävät tähän, mutta muuttavat toteutuessaan myös eri hallinnontasojen rooleja, tehtäviä ja yhteistyösuhteita.

Hallinnon toimintatapojen ja prosessien kehittämistarpeet ovatkin nousseet yhä vahvemmin uudistamiskeskustelun keskiöön. Esimerkiksi valtion keskushallinnon uudistuksessa tavoitellaan yhteisten toimintatapojen, johtamisen ja kyvykkyyksien kehittämistä. Julkisen hallinnon uudistuminen voikin tapahtua vain hallinnonuudistusten ja organisaatioiden sisäisen kehittämisen summana ja tietoisten valintojen kautta. Oleellista on, että muutos heijastuu myös eri organisaatioissa ja niiden prosesseissa työskentelevien ihmisten tapaan toimia ja johtaa.

Laivan ruumasta löytyy varmasti monenlaista periaatetta ja toimintatapaa. Osa niistä on aikansa eläneitä ja vanhentuneita – laidan yli heitettävää tavaraa siis. On vaikea nähdä, että uusia työntekijäsukupolvia houkuttaisivat hierarkkiset johtamiskäytännöt tai että erilliset palkkaus- ja tietojärjestelmät edistäisivät keskushallinnon yhtenäisyyttä.

Juuri toimimattomista käytänteistä ja johtamismalleista luopuminen ja tietoinen poisoppiminen mahdollistavat uusien luomisen, vanhojen ajantasaistamisen ja tätä kautta uudistumisen. Kun laivan kulkusuunta otetaan kohti uutta, vaaditaan myös organisaatiolta ja siellä työskenteleviltä muutoskykyä: kykyä tunnistaa ja valita nykypäivän tarpeisiin paremmin sopivat toimintatavat.

Uuden etsinnässä on lupa myös lainata. Vaikka kansainväliset uudistusopit ovat harvoin sellaisenaan sovellettavissa Suomeen, ne voivat tarjota suuntaviivoja ja sytykkeitä kansalliseen keskusteluun. Esimerkiksi hallinnon yhteentoimivuudesta meillä voisi olla omaksuttavaa muilta mailta kuten tuoreehko vertaileva tutkimus osoittaa.

Uudistamisinnossa unohdetaan usein mainita, että laivamme lastina on myös säilyttämisen arvoisia aarteita menneiltä vuosikymmeniltä. Hallintomme toimintaa onkin vaikea ymmärtää ilman historiallista perspektiiviä. Sitä ohjaavat eri kehitysvaiheissa muotoutuneet, vakiintuneet periaatteet – erityisesti hyvän hallinnon periaatteet – sekä niistä kumpuavat toimintakäytännöt. Ne luovat hallintoon vakautta, oikeusvarmuutta ja legitimiteettiä eli turvaavat osaltaan laivamme kulkua, vaikka tuuli yltyisi myrskylukemiin. Nämä periaatteet eivät menetä arvoaan, vaan ovat erottamaton osa uudistuvaa julkista hallintoa.

Laivan ohjaaminen muutospaineiden ristiaallokossa edellyttää niin kapteenilta kuin miehistöltä yhteistä kurssia ja hyvää kompassia. Oleellista on tasapainon hakeminen vakauden ja pysyvyyden sekä joustavuuden ja muutoskyvyn välillä.

Politiikan tutkija R.A.W Rhodesia lainaten “it’s the mix of old and new that matters”. Muutoskykyinen, mutta vanhojen hyvien periaatteiden varassa toimintaansa pitkäjänteisesti uudistava julkinen hallinto voi parhaiten huolehtia julkisen intressin ja yhteisen hyvän vaalimisesta eli perustehtävistään muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa. Julkisen hallinnon, sen johtamisen ja toimintatapojen uudistumisen osalta meidän tulisikin kysyä: mitä tulisi uudistaa, mistä tulisi oppia pois ja mitä haluamme säilyttää?

Mistä on kyse?