Mistä opit menestymisen kannalta elintärkeät tietosi?

Nykypäivänä menestymisen kannalta olennaisinta ei ole ulkoa opettelu, vaan kyky arvioida tietoa ja opetella valjastamaan tieto käyttöön, kirjoittaa Muutosvoima-valmennusohjelman perustaja ja Uusi koulutus -foorumin osallistuja Aleksej Fedotov.

Uudenkarhean Audin moottori alkoi kehrätä vastasyntyneen leijonan lailla. Luokassa vallitsi hämmästynyt hiljaisuus. Lähialueiden merkkikorjaamot olivat täynnä, ja ammattioppilaitoksen autonkorjauslinjan harjoittelutiloihin oli tuttujen perhetoyotojen sijaan ajettu asiakkaan silmäteräaudi. Luokan ilmapiiri johtui hiljaisesta ja ajoittain heikosti suomen kieltä ymmärtävästä toisen vuoden opiskelijasta.

17-vuotias Jamal oli juuri ratkaissut teknisesti vaikeimman korisarjan ohjelmointiongelman. Edes opettaja ei ymmärtänyt ongelmaa ja sen ratkaisemiseen tarvittavia taitoja opetettaisiin vasta vuosien päästä mahdollisissa AMK-opinnoissa. Jamal ratkaisi ongelman koodaustaidoilla, jotka oli opetellut itsenäisesti kotona. Tämä muutti jo ensimmäisestä amisvuodesta osaamattomaksi leimatun Jamalin tulevaisuuden näkymiä kertarysäyksellä.

Tämän, ja lukuisten muiden tarinoiden todistajaksi pääsin kiertäessäni yli sadassa ammatillisessa oppilaitoksessa vuosina 2011–2014. Näistä vuosista päällimmäiseksi mieleeni jäi se, miten koulutusjärjestelmämme marginalisoi erilaisia oppijoita. Nykyinen koulutusjärjestelmä yläkoulusta toiselle asteelle tukee heikosti muita kuin akateemisesti lahjakkaita nuoria. Järjestelmä ei kannusta omaehtoiseen oppimiseen, aktiiviseen vuoropuheluun tai pitkäaikaiseen itsensä kehittämiseen. Tilanne on epäreilu nuorille, ja huono meidän kaikkien kannalta.

Sosiokulttuurinen pääoma eriarvoisuuden aiheuttajana

Kulttuuritottumukset ja ymmärrys tavoiteltavista asioista siirtyvät tutkitusti sukupolvelta toiselle. Siinä missä esimerkiksi tapani käydä viikonloppuisin elokuvissa on osaltaan vanhempieni perintöä, niin on myös näkemykseni mahdollisesta ja mahdottomasta. Globaalien työelämässä tapahtuvien muutosten ja uuden talouden myötä tuotantovälineet ovat yhä useammin lähes jokaisen ulottuvilla. Kuitenkaan taitoa tavoitella menestystä, soveltaa osaamista ja jalostaa menestyksen välineitä ei ole kaikkien saatavilla.

Erityisesti korkeakouluun hakeutumisen kohdalla perheen tausta vaikuttaa paljon. Hakijoiden valmiudet, riskinsietokyky sekä ymmärrys koulutuksen mahdollisuuksista vaihtelevat paljon perheen sosioekonomisen taustan mukaan. Kaikilla nuorilla Suomessa ei ole yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa unelmaansa. Perheiden arjessa näkyvät arvot, tiedot ja tavat toimia vaikuttaa esimerkiksi siihen, näkeekö nuori korkeakoulutuksen liian riskialttiina tai ylipäätään järkevänä sijoituksena omaan tulevaisuuteensa.

Nykypäivänä menestymisen kannalta olennaisinta ei ole tietojen ulkoa opettelu, vaan kyky arvioida tietoa ja opetella valjastamaan tieto käyttöönsä. Mahdollisuus oman kyvykkyyden hahmottamisesta ja sen laajentamisesta. Kyse on ennen kaikkea strategisesta tiedosta, eli ymmärrys siitä, mitkä keinot ovat oikeita tavoitteiden saavuttamiseksi. Juuri näitä taitoja nykyisen peruskoulun loppupuolella ja toisen asteen alussa tarjotaan hyvin vähän – oppimiserojen kasvusta huolimatta. Tilanteen muuttamiseksi voimme ottaa mallia esimerkiksi nuorisotyön kentältä tulevista uusista avauksista (esimerkkeinä mm. Yeesi, Mahis, Oman muotoinen koti, Gamedev-klubi, Safari, Valtaajat.fi).

Työttömyyspolulta poiketen kohti omia unelmia

Harrastuneisuus ja vapaa-ajan käyttö ovat keskeisesti yhteydessä nuorten eriarvoistumiseen. Varsinkin tuloerot kaventavat oleellisesti nuorten mahdollisuutta kasvattaa sosiokulttuurista pääomaansa. Kaikilla ei ole mahdollista harrastaa ja saada tukea oppimiselleen.

Tilanteen muuttamiseksi nuorille pitää luoda uusia mahdollisuuksia tehdä, kokea ja näyttää osaamistaan. Heidät pitää osallistaa mukaan aktiiviseen vuoropuheluun, antaa työkaluja asuinympäristönsä kehittämiseksi, ja organisoida toimintaa, joka saa liikkeelle. Laajemmin tämä tarkoittaisi esimerkiksi koulujen, nuorisotoiminnan, kirjastojen, erilaisten harrastusmahdollisuuksien ja järjestötoimijoiden vahvempaa törmäyttämistä ja tukemista erityisesti tuloeroista kärsivissä lähiöissä. Tämän avulla voisimme edesauttaa uuden vuosituhannen innovaatioiden ja keksintöjen syntymistä kotiemme välittömässä läheisyydessä.

Tämän työn aloitamme tiimimme kanssa Muutosvoima-valmennusohjelman parissa marraskuun lopussa. Ensi kertaa Filosofian Akatemialla käynnistettävän 16–19-vuotiaille nuorille tarkoitetun ohjelman tarkoituksena on valmentaa vuosittain kaksikymmentä muutoksentekijää neljässä eri kaupungissa. Lukuisten viikonloppuharjoitusten, lähitapaamisten ja yhdessä tekemisen avulla autamme nuoria kehittämään itseluottamustaan ja kriittistä ajattelua sekä omaksumaan erilaisia tapoja vaikuttaa. Vuoden kestävä valmennusohjelma huipentuu nuorten toteuttamiin kesäprojekteihin, joiden keskeisin tavoite on aktivoida muita asuinalueen nuoria osaksi muutosvoimaa.

Jotta hurjalla oppimisloikallaan luokkansa etevimmäksi siirtynyt Jamal menestyisi myös työelämässä, tarvitsee hän koulussa tunnustettujen taitojensa lisäksi pääsyn monipuolisten harrastusmahdollisuuksien äärelle. Nämä kokemukset muuttavat Jamalin toimintaa vasta, jos hän pääsee käsittelemään niitä muiden kanssa. Vain näin Jamal pystyy ottamaan vahvempia askelia kohti unelmaansa. Näin tehdessään Jamal luo uusia innovaatioita ja työtä, mikä edesauttaa myös Suomen kasvua.

Kirjoittaja on suomalais-valkovenäläinen kansalaisaktivisti, yksi Muutosvoima-valmennusohjelman perustajista ja Sitran Uusi koulutus -foorumin osallistuja. Hän toimii yhtenä kommentoijana Suomessa vierailevan Robert D. Putnamin puheenvuorolle koulutuskeskiviikossa Inequality gap and education 29.9. Seuraa keskustelua Twitterissä tunnisteella #koulutuskeskiviikko.

(Tarinassa olevan opiskelijan nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi)