Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 20.03.2019

Mitä Jyväskylässä jäi käteen, kun sote kaatui?

Jyväskylässä tehtiin viime vuosina lukuisia sote-kokeiluja ja aktivoitiin yksityistä, julkista sekä kolmatta sektoria tulevaan soteen sekä maakuntauudistukseen. Sote kaatui, mutta tehty työ ei mennyt hukkaan.
Kirjoittaja
Piija Äijänen työskentelee Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikössä. Kehittämistyötä on takana reilut 10 vuotta kehittämisyhtiössä useissa erilaisissa projekteissa kattaen niin luovan talouden kehittämisen kuin palveluliiketoiminnan kehittämisen. Aktiviinen myynnin ja markkinoinnin ammattilainen ja monessa mukana. Saunoo paljon, jopa työkseen ja auditoi suomalaisia saunoja kohti maailman parasta saunaelämystä.

Meillä Jyväskylässä on takana aktiivinen puolitoistavuotinen. Valmistauduimme perusteellisesti tulevaan soteen ja maakuntauudistukseen. Teimme valtavasti erilaisia kokeiluja ja aktivoimme yksityistä, julkista ja kolmatta sektoria. Keräsimme dataa, jaoimme onnistumisia ja kehittämiskohteita sekä valinnanvapauskokeilun että Sitran ja Jyväskylän kaupungin rahoittaman Hyvinvoinnista elinvoimaa -hankkeen aikana.

On selvää, että uusi ajattelu tarvitsee tuekseen uudenlaisia toimintamalleja. On löydettävä uusia tapoja toteuttaa, kokeilla ja kehittää. On oltava ketterä. Toimintaa on arvioitava koko ajan kriittisesti ja kaiken keskiössä tulee olla ihmiset. Ihmiset, jotka ovat kehitettävän toiminnan kohteena.

Vuorovaikutteisessa kehittämisohjelmassa haastetaan omat ajatukset

Testasimme Hyvinvoinnista elinvoimaa -hankkeen aikana kumppanuuskiihdyttämöä, jonka tarkoituksena oli pilotointirahan avulla vauhdittaa alueellista innovaatiotoimintaa sekä mahdollistaa uusien kumppanuuksien syntyminen eri toimijoiden välille.

Jo alkuvaiheessa oli selvää, että emme halunneet antaa pilotointirahaa toimijoille ja odottaa toiveikkaana tuloksia muutaman kuukauden päästä. Toimme luovalta alalta tutun Rikastamo-sparrausohjelman viidelle toimijalle, jotka valikoituivat pilotointirahan saajiksi melkein 20 hakijan joukosta.

Olin jo aikaisemmassa tehtävässäni kehittämisyhtiössä todennut Rikastamo-mallin toimivaksi yhteiskehittämisen menetelmäksi. Ryhmässä mukana olevat saavat asiantuntijasparrausta, mutta samalla sparraavat toinen toistaan. Asiat jalostuvat ja samalla toimijat saavat monta eri näkökulmaa hyödynnettäväksi omassa toiminnassaan.

”On selvää, että uusi ajattelu tarvitsee tuekseen uudenlaisia toimintamalleja.”

Tapasimme Rikastamo-ryhmän kanssa yhteensä viisi kertaa. Teemoina meillä oli fokusointi, asiakasymmärrys, sopimusjuridiikka, myynti sekä rahoitus. Rikastamon sparrausohjelman periaatteina oli tavoitteellisuus, luottamuksellisuus, avoimuus sekä yhdessä kehittäminen. Ymmärrys toimijoiden tarpeista näkyi onneksi myös hyvinä palautteina koko prosessista. Kaksi eri toimijaa arvioi Rikastamo-matkaansa näin:

”Osaamistason korotus on selkeää hyötyä. Oppimisen nopeuttaminen myös. Verkostoitumisvaikutus on merkittävä. Uusia tietovirtoja syntyi. Koen myös, että itsellä on iso vastuu, miten lähtee hyödyntämään Rikastamon työskentelyä. Kokemukseni on, että hyötyjä tulee ilmenemään vielä tulevaisuudessa lisää. ”

”Jouduimme katsomaan ideaamme monesta uudesta näkökulmasta, ihan huippujuttu, ja löysimme sen oleellisen, mistä pidetään kiinni ja mihin sekä uskottavuus ja ”myynti” perustuu.”

Teemallisella kehittämisellä ja ryhmäsparrauksella hyviä tuloksia

Yhtenä selkeänä onnistumisena ja tuloksena voidaan mainita, että yritykset solmivat Rikastamo-prosessin aikana useita yhteistyösopimuksia sekä keskenään että ryhmän ulkopuolella. Tämä ei olisi mahdollistunut ilman avoimen ja luottamuksellisen ympäristön rakentamista, jossa jokainen toimija tunnisti oman ja toisen osaamisen. Avaamalla omaa liiketoimintaasi muille, kynnys kohdata ja tulla kohdatuksi madaltuu, joka puolestaan mahdollistaa ovien aukomisen itselle ja muille.

Suosittelen teemallista kehittämistä ja ryhmäsparrausta. Voitte esimerkiksi rakentaa erilaisia ryhmiä erilaisten teemojen ympärille tai luoda alueeltanne yhteisen viestin globaaleille markkinoille. Voitte kehittää alueenne verkostoja ja ryhmäyttää eri toimijoita. Oikeastaan mikä vain on mahdollista. Pitää vain löytää oikeat ihmiset sekä tarpeet ja kohtauttaa ne. Voit lukea lisää matkastamme täältä.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Tämän blogauksen kirjoittaja Piija Äijänen työskentelee Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikössä. Äijänen on ollut tiivisti mukana Jyväskylän kaupungin hallinnoimassa ja Sitran rahoittamassa Hyvinvoinnista elinvoimaa -hankkeessa.

Mistä on kyse?