Mitä mieltä suomalaiset ovat Ursula von der Leyenin viitoittamasta suunnasta? Tässä neljä nostoa

Puheenvuorossaan 16.9. von der Leyen esitteli unionin tavoitteita, uusia avauksia ja aloitteita, joita EU:ssa ryhdytään edistämään. Puheen pääviesti oli selkeä: Euroopan on vahvistettava omaa toimintakykyään tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut, teknologinen kilpailu kiihtyy ja riippuvuudet ulkopuolisista toimijoista ovat todellinen riski. Eurooppa on itsenäinen toimija, ja Euroopan on kyettävä toimimaan omilla ehdoillaan yhä epävarmemmassa maailmassa.

Vertasimme von der Leyenin nostoja Sitran ja EVAn yhteistyössä tekemän EU-aiheisen kansalaiskyselyn tuloksiin. Suomalaiset ovat komission puheenjohtajan kanssa samaa mieltä monista asioista, mutta eivät anna kaikelle ehdotetulle täysin varauksetonta tukea.

1. Euroopan on vähennettävä riippuvuuksiaan

Von der Leyenin puheessa toistui ajatus siitä, että Euroopan on vähennettävä riippuvuuttaan ulkopuolisista toimijoista.

Hän korosti, että EU on jo irtautunut Venäjän fossiilisista polttoaineista, mutta uusia riippuvuuksia on syntynyt erityisesti kriittisissä raaka-aineissa. Von der Leyenin mukaan yli 80 prosenttia monista kriittisistä raaka-aineista tulee Kiinasta, ja joidenkin harvinaisten maametallien osalta osuus on 90 prosenttia. Tämän vuoksi komissio ehdottaa uutta eurooppalaista järjestelmää kriittisten raaka-aineiden yhteishankintoihin ja varastointiin (European Corporation on Critical Raw Materials).

Kyselytutkimuksen perusteella myös suomalaiset haluavat vahvan ja omavaraisen Euroopan unionin. Suomalaiset tukevat vahvasti EU:n tavoitetta vähentää riippuvuuksiaan ja turvata kriittisiä resurssejaan kiristyvässä maailmantilanteessa. Tämä ei rajoitu vain Kiinaan, vaan koskettaa myös Yhdysvaltoja.

Yhdysvaltoihin liittyvien teknologisten ja taloudellisten riippuvuuksien vähentäminen saa suomalaisilta hyvin laajaa tukea. Yli kolme neljästä (77 %) katsoo, että Euroopan on vähennettävä riippuvuuksiaan myös Yhdysvalloista, ja vain yhdeksän prosenttia ei pidä tätä aiheellisena.

Von der Leyen nosti puheessaan esiin myös ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen, jossa Euroopan halutaan ottavan johtajuutta. Euroopan vihreä siirtymä on kuitenkin rakenteellisesti riippuvainen Kiinasta: suuri osa aurinkopaneeleista, sähköautoista ja akkuteknologiasta perustuu kiina laiseen tuotantoon. Sitran ja EVAn kyselyssä kysyttiin, tulisiko Euroopan vähentää tätä teknologiariippuvuutta, vaikka se hidastaisi ilmastotoimia. Enemmistö (63 %) suomalaisista suhtautui tähän myönteisesti.

2. Puolustus ja turvallisuus EU:n ytimessä

Von der Leyen muistutti, että Euroopan puolustusmenot ovat kasvaneet lähes 80 prosenttia viidessä vuodessa. Puheessa korostettiin myös Ukrainan tukemista, ilmapuolustuksen vahvistamista sekä eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Hän muun muassa ehdotti uuden eurooppalaisen turvallisuusstrategiaa, eurooppalaista hybridiuhkien vastemekanismia sekä Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista.

Von der Leyen myös korosti, että energiatuotanto ei ole enää vain ilmastokysymys vaan myös turvallisuus- ja kilpailukykykysymys. Puheen mukaan fossiilisten polttoaineiden tuonti on maksanut EU:lle Hormuzinsalmen kriisin alkamisen jälkeen 90 miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia.

Tähän von der Leyen peräänkuuluttaa toimia. EU:n tulisi sähköistää energiajärjestelmänsä niin, että sähkön osuus siinä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Von der Leyenin mukaan tämä voisi vähentää fossiilisen energian tuontikustannuksia 260 miljardilla eurolla vuodessa. Lisäksi puheessa korostettiin tarvetta EU:ssa tuotettavaan, kohtuuhintaiseen puhtaaseen energiaan, jotta Eurooppa voisi olla energiantuotannossaan riippumaton.

Myös suomalaiset odottavat EU:lta aiempaa vahvempaa roolia turvallisuuden ja varautumisen vahvistajana. Riippuvuuksien vähentämisen lisäksi suomalaiset pitävät tärkeänä kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja eurooppalaisen tuotanto- ja teknologiakapasiteetin vahvistamista. 76 prosenttia suomalaisista kannattaa amerikkalaisten ja kiinalaisten suuryritysten vaikutusvallan rajoittamista.

Turvallisuusnäkökulmat ulottuvat myös talous- ja teollisuuspolitiikkaan. Kolme neljästä (75 %) suomalaisesta kannattaa eurooppalaisten yritysten suosimista julkisissa hankinnoissa, vaikka se nostaisi hintoja. Tulos viittaa siihen, että taloudellisesta tehokkuudesta ollaan valmiita joustamaan strategisten tavoitteiden vuoksi. Tulosta selittää konkreettisesti turvallisuus- ja varautumiskysymysten nousu. Esimerkiksi ammustuotannossa, puolustusteollisuudessa ja kriittisissä komponenteissa on nähty, että eurooppalainen kapasiteetti on riittämätön ja riippuvuus ulkopuolisista toimittajista voi muodostua ongelmaksi kriisitilanteessa.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan myös laajaa joukkoa EU:n toiminta- alueita ja ottamaan kantaa siihen, mitä niistä unionin tulisi tulevina vuosina painottaa nykyistä enemmän tai vähemmän. Aineistossa korostuvat tuvat ennen kaikkea turvallisuuteen, omavaraisuuteen ja riippuvuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet. Vahvinta tukea saa kriittisten teknologioiden ja tuotteiden omavaraisuus, jota valtaosa vastaajista (79 %) painottaisi EU:ssa nykyistä enemmän. Myös rikollisuuden ja korruption torjunta (75 %), ruokaturvan vahvistaminen (69 %), energiantuotannon lisääminen (67 %) ja EU-maiden talouksien Kiina-riskin vähentäminen (65 %) nousevat erittäin korkealle. Myös yhteisen puolustuksen (65 %) ja puolustusteollisuuden vahvistamisen (64 %) painottaminen saa vastaajilta laajaa tukea.

3. Kilpailukykyä sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta

Von der Leyenin mukaan EU on päässyt poliittiseen sopuun sisämarkkinoiden uudistamisesta niin sanotun ”Yhden Euroopan yhdet markkinat” -tiekartan pohjalta. Sillä pyritään sääntelyn yksinkertaistamiseen ja yhtenäistämiseen, sisämarkkinoiden esteiden purkamiseen sekä kaupankäynnin, investointien ja digitaalisen toiminnan edistämiseen. Keskeisiä ongelmia EU:ssa kuitenkin edelleen ovat esimerkiksi hitaat lupaprosessit, raskas sääntely ja pirstaleiset pääomamarkkinat. Komission mukaan yritysten hallinnollisen taakan keventäminen tekisi noin 17 miljardin euron säästöt vuodessa.

Puheessa korostui ajatus eurooppalaisen teollisuuspolitiikan varmistamisesta: eurooppalaisille yrityksille on varmistettava reilut kilpailuolosuhteet, vähennettävä strategisia riippuvuuksia ja avaamalla uusia markkinoita maailmanlaajuisesti. Samalla von der Leyen korosti, että unioni on valmis puolustamaan omia taloudellisia etujaan, jos kilpailijat vääristävät kilpailua tai luovat epäreiluja kauppaehtoja.

Myös suomalaiset ovat Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisen kannalla. Kyselyssä: 69 prosenttia katsoo, että EU:n on aktiivisesti rahoitettava ja suosittava eurooppalaisia suuryrityksiä, jotta Eurooppa pysyy mukana teknologisessa kehityksessä. 75 prosenttia suomalaisista puolestaan kannattaa sitä, että Euroopan maiden tulisi suosia hankinnoissaan eurooppalaisia yrityksiä, vaikka se nostaisi tuotteiden ja palveluiden hintoja.

Sitran ja EVA:n kyselytutkimus osoittaa, ettei Euroopan toivota sulkeutuvan muulta maailmalta, mutta ei myöskään pysyvän sellaisessa avoimuudessa, joka altistaa sen haavoittuvuuksille. Suomalaisten tuki kohdistuu erityisesti Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseen, millä tarkoitetaan ennen kaikkea omavaraisuuden kasvattamista kriittisissä teknologioissa, ei-eurooppalaisten suuryritysten vaikutusvallan hillitsemistä sekä taloudellisten riippuvuuksien vähentämistä – ei vain Kiinan vaan myös Yhdysvaltojen osalta, vaikka Yhdysvallat nähdään yhä keskeisenä turvallisuuskumppanina.

4. Kanadasta EU:n liitännäisjäsen

Von der Leyen nosti Kanadan ja muut uudet kumppanuudet poikkeuksellisen näkyvästi esiin puheessaan. Hän ehdotti EU:n ja Kanadan suhteiden syventämistä ”tulevaisuusallianssiksi”, joka kattaisi muun muassa puolustuksen, teknologian, energian, kriittiset mineraalit, arktisen alueen sekä tekoälyn. Puheen kunnianhimoisin avaus oli ehdotus Kanadan ensimmäisestä EU-liitännäisjäsenyydestä.

Sen sijaan meneillään oleva EU:n laajentumisprosessi ei noussut von der Leyenin puheen pääteemaksi. Unionilla käy liittymisneuvotteluja tällä hetkellä 9 ehdokasmaan kanssa.

Sitran ja EVA:n kyselytutkimuksen perusteella Kanadan EU-jäsenyyteen suhtautuisi myönteisesti 55 prosenttia vastaajista. Kanada ei kuulu tavanomaiseen EU-laajentumisen maantieteelliseen kehykseen, mutta osa suomalaisista hahmottaa EU:n mahdollisena poliittisena ja arvopohjaisena yhteisönä, jonka rajat eivät määräydy pelkästään maantieteen perusteella. Samalla 21 prosenttia suhtautuisi Kanadan jäsenyyteen kielteisesti ja 24 prosenttia ei osaisi sanoa kantaansa. Osuudet ovat vähäistä suurempia, mutta silti yllättävän pieniä, jos huomioidaan ajatuksen poikkeuksellisuus, eli EU:n laajentuminen yli valtameren.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat myös, että suomalaiset suhtautuvat EU:n laajentumiseen ehdollisesti ja maakohtaisesti. Suomalaiset suhtautuisivat erittäin myönteisesti Norjan (91 % vastaajista kannattaa jäsenyyttä), Islannin (89 %), Sveitsin (88 %) ja Britannian (78 %) mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Nämä maat eivät ole tällä hetkellä virallisia ehdokasmaita. Varsinaisista ehdokasmaista eniten tukea saisi Ukrainan jäsenyys (57 %) ja toiseksi eniten Montenegron (33 %).

Tämän tekstin työstössä on hyödynnetty tekoälyä (Copilot). Sitä on käytetty aineistojen jäsentämiseen sekä tekstin ryhmittelyyn. Lopulliset johtopäätökset ja muotoilut perustuvat kirjoittajien omaan arvioon.