Voimme esittää Suomen työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tulevan kehityksen kannalta kolme keskeistä vetovoimaista visiota. Nämä visiot tarjoavat varsin myönteisen ja vetovoimaisen resurssimagneetin tulevaisuuden kannalta.

Visio 1. Uusia työpaikkoja syntyykin runsaasti eläköitymisen myötä ja uusien taitojen omaksuminen sekä parempi kohtaanto loksauttavatkin työmarkkinat kohdalleen. Digitalisaatio ja keinoäly saadaan valjastettua ihmisen avuksi ja työtä tekemällä voi edelleen elää hyvää säädyllistä elämää, työtä riittää edelleen laajoille ihmisjoukoille. Sitä tehdään erilaisia määriä kuin ennen ja myös eri tavalla, voimakkaasti vuorovaikutuksessa tai virtuaalisesti.  Työ on keskeinen osa elämää.

Visio 2. Pinnan alla jo kuplivat kehityskulut nostavat demokratian uuteen nousuun ja saavat ihmiset liittymään mukaan erilaisiin puolueisiin ja ryhmittymään yhteen ratkomaan maailman vaikeita ongelmia täysin uusin keinoin. Uudet syntyvät liikkeet nostavat asioita ilmiöpohjalta politiikan agendalle ja poliittiseen järjestelmään sorvataan rohkeita innovaatioita tämän mahdollistamiseksi. Suurissa kysymyksissä konsultoidaan reaaliaikaisia kansalaisraateja ja teknologian mahdollisuudet hyödynnetään yhdessä kasvokkain tapahtuvien keskustelujen kanssa. Keinoäly otetaan hyödyksi ja puolueita ja liikkeitä läpi poliittisen kentän yhdistää halu uudistaa ja avata toimintatapoja.

Visio 3. Teknologinen kehitys ja laajamittainen kulttuurinmuutos mahdollistavat aineettoman hyvinvoinnin ja talouden valtavan kasvun. Useat perushyvälle elämälle välttämättömät palvelut pystytään tuottamaan lähes nollakustannuksin energiantuotannon ja digitalisaation lyötyä itsensä voimalla läpi vuoteen 2040 mennessä. Eletään monessa mielessä yltäkylläisyyden yhteiskunnassa jossa iloa ihmisten elämään tuottavat merkityksellinen tekeminen, toisten ihmisten kanssa oleminen, tiede, taide, viihde, kokemukset ja elämykset.

Visiot ja päätöksenteko

Mitä näiden kolmen vision toteuttaminen edellyttää yhteiskunnalliselta päätöksenteolta?

Tiedämme, että vision mahdollinen saavuttaminen edellyttää yleensä aina sitä vastaavaa missiota ja strategiaa. Emme voi epävakaassa globaalissa toimintaympäristössä kuvitella, että ylläesitetyt visiot toteutuisi ilman määrätietoisia ponnisteluita ja laaja-alalaista yhteistyötä. Se olisi tehotonta toiveajattelua, eikä siihen kannata syyllistyä.

Näiden kolmen vision osalta voimme esittää joukon kohdennettuja toimenpiteitä.

Vahva työllistymistavoite ja siihen liittyvät toimenpiteet:

• Jotta työmarkkinoiden tarjonta ja kysyntä kohtaisivat paremmin, päättäjien tulee kehittää Suomeen maailman parhaat digitaaliset työmarkkinajärjestelmät, jotka tukevat työn tarjonnan ja kysynnän kohtaamista ja itseasiassa ratkaisevat nykyisen vaikean kohtaanto-ohjelman modernein digitaalisin sovelluksin ja keinoälyä hyödyntämällä. Tämä digitaalinen työmarkkinajärjestelmä aktivoi sekä nuoria että iäkkäämpiä työntekijöitä työhön ja tarvittaessa lisäkoulutukseen. Järjestelmä on hyvin räätälöity ja älykäs sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta.
• Suomi luo maailman parhaan elinikäisen oppimisen strategian ja ohjelman, joka aktivoi ja stimuloi kansalaisia oppimaan uutta ja uudistumaan eri ihmisen ikävaiheissa.
• Suomen panostaa sekä tutkimukseen että koulutukseen riittävästi, että mahdolliset osaamiskapeikot ja markkinahaasteet voidaan ratkaista yhteiskunnassa. Osaamista ja tutkimusta tuetaan tarkkaan hallitulla Quartet Helix- strategialla, jossa julkinen sektori, teollisuus- ja yrityselämä, akateeminen yhteisö ja kuluttajat ovat luovassa ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä Suomen QH-strategiaa tukevat lukuisat kokeilukulttuurihankkeet ja joukkoistamisprojektit.

Demokratian tukeminen Suomessa ja demokratiavajeen eliminoiminen:

• Suomelle luodaan äänestysaktiviteettia luotaava demokratiaennakointi- ja indikaattorijärjestelmä, joka selittää äänestysaktiivisuuden todelliset taustamuuttujat. Vain puuttumalla näihin tunnistettuihin sosioekonomisiin taustatekijöihin voidaan odottaa kansalaisten parempaa aktiivisuutta ja osallistumista äänestyksiin ja demokraattisiin prosesseihin.
• Äänestyskäyttäytymisen kannustinjärjestelmistä suunnitellaan tieteellinen huippututkimusohjelma, joka vastaa selkeästi havaittuihin tietoaukkoihin ja demokratiaongelmiin Suomessa.
• Ilmiöpohjainen poliittinen toiminta otetaan vakavasti ja luodaan ja kehitetään tietoisesti uusia sosiaalisia innovaatioita, jotka laajentavat demokratian osallistuttavuutta. Perustetaan ja rahoitetaan demokratia-alan sosiaalisten innovaatioiden tutkimus- ja kehittämisohjelma.
• Jokaisen vaalitapahtuman (kuntavaalit, valtiolliset vaalit ja EU-vaalit) yhteydessä kansalaisilta pyydetään tietoa ja aloitteita sosiaalisista innovaatioista ilmiöistä, jotka koskettavat heitä ja heidän arkipäiväänsä. Vaalien yhteydessä voidaan toteuttaa ns. Interactive Learning Cafe of Democracy -hanke, ILCD-projekti). Suomessa kaikkiin vaaleihin kehitetään älykäs ja osallistuttava joukkoistamismekanismi (ks. esim. tämä),  joka auttaa syventämään suomalaista demokratiaa ja sen toimivuutta.
• Suomi ottaa Euroopassa strategisen aloitteen tekijän roolin johtavana sosiaalisten innovaatioiden tuottajana ja toteuttajana erilaisissa demokratiahankkeissa.

Huipputeknologinen osaaminen, teollisuuden ja viennin uskottava tukeminen Suomessa:

• Suomeen luodaan Japanin esittämän mallin mukainen Finnish Society 5.0 -ohjelma, joka kokoaa kaikki Suomen Quartet Helix -tahot tiiviiseen yhteistyöhön. Suomi ja Japanin hallitus solmivat yhteistyösopimuksen Tekesin jo tekemän taustatyön pohjalta. Yhteistyösopimus keskittyy huipputeknologiseen tutkimukseen ja mahdolliseen tarvittavaan teknologiasiirtoon.
• Suomeen luodaan Saksan esittämän mallin mukainen Industry 4.0 – ohjelma, joka kokoaa kaikki Suomen Quartet Helix -tahot tiiviiseen yhteistyöhön. Suomi ja Saksan hallitus solmivat yhteistyösopimuksen jo aktiivisten teollisuuspartnereiden taustayhteistyön pohjalta. Ohjelmassa keskitytään erityisesti keinoälyosaamiseen, robotisaatioon ja digitalisaation. Yhteistyösopimus keskittyy huipputeknologiseen tutkimukseen ja mahdolliseen tarvittavaan teknologiasiirtoon.
• Teknologiaennakointitutkimusta hyödynnetään aktiivisesti Suomessa. Suomen Akatemia, Tekes, VTT, TEM, yliopistot ja maan poliittinen johto osallistuvat aktiivisesti osallistuviin teknologiaennakointihankkeisiin. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta kohdentaa enemmän resursseja myös lyhyemmän operatiivisen aikavälin haasteisiin, koska teknologinen muutos on nyt selvästi kiihtynyt ja muuttunut nopeatempoisemmaksi.
• Uudistetaan Suomen yliopistopolitiikka täsmätoimenpitein professori Markku Wileniuksen ja allekirjoittaneen suositusten mukaisesti.
• Resursoidaan kaikki ylläolevat elementit kunnolla ja uskottavasti. Sovitaan kaikkien elementtien asiantuntijapohjaisesta väliarvioinneista puolentoista vuoden väliajoin. Välievaluoinnit voi tehdä esimerkiksi OECD:n, YK:n tai Euroopan unionin relevanttien alojen asiantuntijat. Asetaan tavoitteeksi että visiot on toteutettu vuonna 2025.

En kuvittele, että esittämäni listaus olisi täydellinen, mutta yllä esittämäni toimenpiteet veisivät kehitystä esitettyjen visioiden suuntaan. Minkälaisia toimenpiteitä itse ehdottaisit? Olemme siirtyneet oraakkeleiden ajasta dialogien aikaan.