sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kunnanvaltuuston tärkeä tehtävä on päättää kunnan pitkän aikavälin strategiasta sekä talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Näiden päätösten pohjalle päättäjä tarvitsee tietoa.
”Hyvään päätösten valmisteluun kuuluu myös kokemustiedon hyödyntäminen.”
Tiedolla johtamisessa korostuu ajantasainen tilannekuva ja tulevaisuuteen suuntaava ote. Kunnan viranhaltijoiden tehtävänä on tuottaa tietoa päättäjien käyttöön ja valmistella vaihtoehtoja yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Hyvään päätösten valmisteluun kuuluu myös kokemustiedon hyödyntäminen. Kokemustietoa tuovat osaksi päätöksentekoa niin kunnan jäsenet, päättäjät kuin viranhaltijat.
Vaalassa, jossa toimin kunnanjohtajana vielä vuoden loppuun asti, on otettu käyttöön uudenlainen lautakuntakuntamalli. Käytössä on niin sanottu päättävä lautakunta ja valmisteleva lautakunta. Valmistelevaan lautakuntaan kutsutaan mukaan asiantuntijoita mm. vanhus- ja nuorisoneuvostosta, mökkineuvostosta ja järjestöistä. Hallintosääntöön on kirjattu mahdollisuus käyttää asiantuntijoita osana valmistelua. Päätösesitystä ei tarvitse olla listalla vaan asiasta käydään monipuolinen keskustelu.
Hyvä päättäjä hakee tietoa myös muualta. Hän seuraa kunta-alan ajankohtaisia asioita ja on perillä lainsäädännön pääperiaatteista. Esimerkiksi Suomen Kuntaliitto tuottaa valtavasti tietoa kuntien tueksi. Hyvä päättäjä kuuntelee kuntalaisia, on johdonmukainen kannanotoissaan ja pystyy myös harkitsemaan kantaansa, mikäli uutta ja olennaista tietoa ilmenee.
Kunnilla on jatkossakin vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja paikallisesta elinkeinopolitiikasta. Pienessä kunnassa hyvinvointityöhön kannustaa pieni yhteisö. Maaseutumainen elinympäristö tuo kaikenlaiset ihmiset yhteiseen elinpiiriin. On helppo huomata, jos hyvinvointityössä ei ole onnistuttu.
”Maakuntauudistuksessa tulisi huolehtia kattavan alueellisen tiedon saatavuus osaksi päätöksentekoa.”
Pienen kunnan tärkeimpiä tiedolla johtamisen välineitä ovatkin hyvinvointikertomus, turvallisuussuunnitelma ja elinkeino-ohjelma. Hyvä tapa toimia on yhdistää lakisääteiset hyvinvointikertomus ja turvallisuussuunnitelma yhdeksi kokonaisuudeksi. On tärkeää huomata strategian suhde näihin asiakirjoihin ja siksi niiden valmistelu kannattaa osin nivoa yhteen. Hyvinvointi- ja turvallisuustieto yhdessä talouden tunnuslukujen kanssa ovat olennainen osa sitä tietopohjaa, joka luo perustan myös kunnan strategian valmistelulle. Itse hyvinvointikertomuksessa ja turvallisuussuunnitelmassa sekä elinkeino-ohjelmassa puolestaan linjataan pidemmän aikavälin toimenpiteet, joita vuosittaisessa kunnan talousarviossa toteutetaan.
Pienessä kunnassa kätevin tapa saada strategia elämään arjessa, on sekä johtaa vuotuinen toiminta strategiasta että seurata toteutumista tilinpäätöksen yhteydessä. Työntekijät ja kuntalaiset sekä yhteisöt ja yritykset kannattaa ottaa mukaan sekä suunnittelemaan että toteuttamaan strategiaa ja ohjelmia.
Pienen kunnan tiedolla johtamisen haasteena on kattavan tiedon saaminen riittävän tarkalla tasolla juuri omaa kuntaa koskien. Vaalan kunnassa onkin päädytty tekemään oma hyvinvointikysely kuntalaisille. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin vuonna 2011 ja uusittiin kesällä 2017.
Maakuntauudistuksessa tulisi huolehtia kattavan alueellisen tiedon saatavuus osaksi päätöksentekoa. Tämä tarkoittaisi paikkatietojärjestelmän ja hyvinvointitiedon parempaa yhteensovittamista ja tiedon kansallista tuotantoa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.