Kuvaaja: Elina Salonen

Julkaistu 26.03.2018

Molok: Metsämiesten välinen luottamus poiki kannattavaa liiketoimintaa Namibiaan

Namibian kunniakonsuli Timo Palander auttoi, kun jätteiden syväkeräyssäiliöitä valmistava Molok otti ensiaskeleitaan Afrikassa. Ihmisten välisen luottamuksen löytäminen on hänen mielestään kaikkein tärkeintä, kun liikekumppanuuksia sovitaan.
Kirjoittaja
Esa Salminen on kansainvälisiin kysymyksiin erikoistunut toimittaja ja kirjailija. Häneltä ilmestyy syksyllä 2018 yhdessä toimittaja Pasi Nokelaisen kanssa tietokirja ”Afrikan valloittajat”, joka käsittelee suomalaisyrittäjiä Afrikassa.

Metsätien päässä, järven rannalla seisoo kaunis hirsitalo. Tyylikäs ja kookas, ei mikään pieni mökinpahainen, vaan ympäri vuoden asuttava talo. Näkymä on kuin idyllisestä Suomi-filmistä. Ikkunasta näkyy rantasauna ja salossa liehuu lippu.

Mutta se ei olekaan siniristilippu, vaan jotain värikkäämpää. Seinien taide ja oven kyltti jo todistavatkin vierailijalle, ettei olla aivan tavallisella loma-asunnolla. Tämä on Lempäälässä, Pirkanmaalla sijaitseva Namibian kunniakonsulaatti.

Konsulaatti muutti tänne järvimaisemiin kauppakeskus Ideaparkista, kun talon isäntä, kunniakonsuli Timo Palander jäi eläkkeelle äskettäin.

Kuntien yhteistyön kautta bisnestä

Palander on kehittänyt kauppakamareita ja elinkeinoelämää Namibiassa työkseen. Erään hankkeen tuloksena avautui pirkanmaalaiselle yritykselle Molokille ovi Afrikassa.

Yhteistyöohjelmassa oli kartoitettu namibialaiskuntien ympäristötoimea. Selvityksen jälkeen pohdittiin, olisiko Suomessa mitään erityistä osaamista, jota voitaisiin yhdessä kehittää Namibiassa. Lamppu syttyi: Pirkanmaalla toimi jätehuollon ja kiertotalouden innovaattori Molok, jonka syväkeräyssäiliöitä oli jo suurin piirtein jokaisessa suomalaiskunnassa. Molokin viiden kuution jäteastiat ovat 60-prosenttisesti maan alla ja ainakin Suomessa ne olivat osoittautuneet rahaa säästäväksi hankinnaksi kunnille. Tämähän voisi kiinnostaa namibialaisia!

Tehtiin tiedusteluja, ja Molok oli periaatteessa kiinnostunut. Namibiasta oli löytynyt poikkeuksellisen hyvin toimiva jätehuollon perheyritys Rent-A-Drum, ja heilläkin vaikutti olevan intoa selvittää, voisiko suomalaisella teknologialla ja osaamisella olla jotain mahdollisuuksia Namibiassa.

Läpimurto koitti Namibian kuntaliiton vuosikongressin yhteydessä järjestettävillä messuilla, joihin Molok pystytti osaston.

”Se taisi saada parhaan kansainvälisen osaston palkinnon”, Palander muistelee. Yritys herätti kiinnostusta paikallisissa ministereissä ja muissa herroissa.

Tästä käynnistyivät keskustelut yhteistyössä muutaman namibialaiskaupungin ja Rent-A-Drumin edustajien kanssa lähteä tutustumaan suomalaiseen jätehuoltoon ja Molokiin.

”Kriittinen kohta oli siinä, että kaupungit ymmärsivät, että tuossa suomalaisteknologiassa oli jotain uutta – sellaista, joka voisi tuoda kustannustehokkuutta ja ekologisia etuja”, Palander sanoo.

Toinen ratkaiseva seikka oli se, että ihmiset näiden yritysten takana ymmärsivät toisiaan. Luottamuksen ja ymmärryksen löytäminen on Palanderin mielestä ehkä vaikeimpia kysymyksiä suomalaisten Afrikka-bisneksissä.

Metsämiesten ystävyys

Jos jokin afrikkalaisia nyppii, se on eurooppalaisten satunnainen ylimielinen suhtautuminen. Siirtomaa-aika muistetaan vielä, ja vaikka Suomella ei siirtomaita ollutkaan, meikäläisetkin välillä sortuvat ylenkatseeseen.

Rent-A-Drum ja Molok löysivät kuitenkin tasavertaisen kumppanuuden – kun sitä vähän vaalittiin Palanderin tapaan.

”Kun opiskelin kauppakorkeakoulussa kansainvälistä markkinointia 1970-luvulla, professori sanoi, että jos te harkitsette vakavissanne kansainvälisiä tehtäviä, teidän täytyy joko pelata tennistä tai golfia”, Palander sanoo ja kaataa lisää teetä.

”Siinä oli suuri viisaus. Ihmisillä pitää olla jokin sosiaalinen konteksti, jossa he saavuttavat yhteisymmärryksen ja luottamuksen.”

Tenniskentän sijaan Molokin ja Rent-A-Drumin toimitusjohtajat löysivät yhteisen sävelen metsästyskiväärien kajahduksista. Molemmat olivat innokkaita metsämiehiä. Pian kuljettiin Rent-A-Drumin toimitusjohtajan loma-asunnon mailla antilooppien perässä, ja myöhemmin Rent-A-Drumin johtajasta tuli tiettävästi ensimmäinen namibialainen, joka ampui suomalaisen hirven.

”Pienistä asioista se luottamus syntyy. Kun istutaan nuotiolla ja paistetaan makkaraa”, Palander sanoo.

Myös uuden maan kaaokset ja väistämättä eteen tulevat haasteet on helpompi ylittää yhdessä, kun ollaan kavereita.

Paikalliseen valmistamiseen

Aluksi puhuttiin Molok-säiliöiden viennistä Namibiaan. Hyvin pian alettiin kuitenkin ajatella, että kilpailuasetelma voisi olla parempi, jos tuotteet olisi ainakin osin valmistettu Namibiassa. Paikallinen brändi olisi vahvempi, se voisi tuoda etuja paikallisissa julkisen sektorin kilpailutuksissa ja ainakin osin paikallisia tuotteita käsiteltäisiin suopeammin sikäläisessä tulli- ja verojärjestelmässä.

Paikallisuudesta voisi olla etua myös, jos haluttaisiin laajentua muualle Afrikkaan eteläisen Afrikan tulliliiton avulla.

”Namibia on vain kahden ja puolen miljoonan ihmisen talous, mutta se voi toimia porttina eteläiseen Afrikkaan”, Palander sanoo.

Finnpartnership antoi tukea selvityksiin, ja lopulta metsästyskaverusten yritykset päätyivät siihen, että Molokin säilöitä valmistetaan nyt Namibiassa, mistä niitä viedään muihin maihin eteläisessä Afrikassa.

Mistä on kyse?