Arvioitu lukuaika 2 min

Omahoito kaipaa operaattoria

Omahoito etenee terveydenhuollossa hitaasti, vaikka erilaisia laitekokeiluja ja käyttökokemuksia on kertynyt jo kasoittain.

Kuva: Johannes Romppanen

Kirjoittaja

Tuula Tiihonen

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Omahoidon juurruttamista terveydenhuoltoon kiihdyttäisi operaattori, joka palvelisi sekä terveydenhuollon palveluntarjoajia että asiakkaita. Omahoidon Elisalta voisi tilata tai vuokrata kotiin lääkärin suosittelemat monitorointilaitteet, appsit sekä käytön tuen. Tarvitaankin uudenlaista ajattelutapaa, jossa potilas otetaan oikeasti mukaan omaan hoitoprosessiinsa. Tämän tulisi näkyä sekä terveyspalvelun tuottajan strategiassa että rahoitusjärjestelmässä.

Omahoidon ja sitä tukevan teknologian omaksuminen terveydenhuollossa etenee hitaasti, vaikka erilaisia laitekokeiluja ja käyttökokemuksia on kertynyt jo kasoittain. Sitran Nordic Healthcare Groupilla viime talvena teettämän selvityksen mukaan pelkästään diabeteksen omahoitohankkeita on tehty Suomessa ja maailmalla kymmeniä. Osa hankkeista, joilla on pyritty lisäämään diabetespotilaan mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta sairauden ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta, on todettu arvioinneissa onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Siksi luulisi, että hankkeissa luodut toimintamallit olisi otettu innolla käyttöön arjen työssä ympäri Suomen niemen.

Eipä vain ole. Selvityksen mukaan hankkeet ovat jääneet paikallisiksi, liian pieniksi ja hajanaisiksi, ja vain ani harva ratkaisu on juurtunut osaksi terveydenhuollon päivittäistä toimintaa saati levinnyt laajemmalle. Hoitotyön ammattilaiset eivät juurikaan ole ottaneet uusia omahoidon ratkaisuja käyttöön, koska kannusteet siihen ovat puuttuneet. Hankkeiden fokus on usein ollut liian tekninen, kustannusvaikutuksia ei ole todennettu ja lisäksi käyttäjien tarpeet on jätetty sivurooliin, selvityksessä todetaan. Viimeisenä niittinä on lainsäädäntö, joka on kirjoitettu olemassa olevaa rakennetta ja rahoitusta varten – niinpä uudet mallit kuolevat yksi toisensa jälkeen ulkopuolisen rahoituksen loputtua.

Tarvitaan uusia keinoja ja syvälle rakenteisiin pureutuvia ratkaisuja omahoidon juurruttamiseksi terveydenhuoltoon. Tällainen olisi toimija, joka auttaisi sekä terveydenhuollon ammattilaisia että potilaita uuden teknologian käyttöönotossa. Samalla luotaisiin yleinen standardi sille, miten kotona mitattu terveysdata kulkeutuu kotoa terveydenhuollon ammattilaisille ja tietojärjestelmiin. Nykyisin lähes jokaisella palveluntarjoajalla on oma malli ja verkko, josta tiedot latautuvat palvelutuottajalle ja terveydenhuoltoon. Operaattori olisi omahoidon Elisa, jonka roolina olisi toimia ostajana, käytön tukijana ja uuden teknologian testaajana.

Operaattoria tarvitaan ratkaisemaan laitteisiin liittyviä kysymyksiä kuten maahantuonti, integraatio ja datansiirto. On olennaisen tärkeää, että nämä kysymykset ratkaistaan terveydenhuollon ulkopuolella. Operaattori voisi olla nykyisistä palvelutuottajista erillinen toimija, jolla olisi useita vaihtoehtoisia tapoja rakentaa toimiva liiketoimintamalli. Terveydenhuollon palveluntuottaja voisi ohjata potilaan suoraan operaattorin ylläpitämään palveluun.

Yhä useampi kansalainen seuraa jo nyt omaan terveyttään erilaisten sensoreiden ja sovellusten avulla saadakseen tietoa siitä, mitä vaikutuksia elämäntapamuutoksilla on omaan hyvinvointiin. Suomelle olisi valtava mahdollisuus ja voimavara, jos itsehoito saataisiin yhdistettyä osaksi terveydenhuollon toimintaa. Samalla antaisimme terveysteknologia-alan yrityksille oikean mahdollisuuden osallistua terveydenhuollon kehittämiseen. Yksi tai useampi valtakunnallinen operaattori edistäisi tätä kehitystä.

Terveydenhuoltoa on kehitetty tähän asti ensisijaisesti palveluntuottajan näkökulmasta. Esimerkkinä on kysymys terveystiedon omistajuudesta, joka kuuluu rekisterinpitäjälle, ei ihmisille itselleen. Tästä on aiheutunut valtava tietojärjestelmien, päätöksenteon ja hankkeiden pirstaleisuus. Todellisen lisäarvon synnyttäminen vaatii keskittymistä palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen suoraan vuorovaikutukseen ja onnistuneisiin lopputuloksiin.

Tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa, jossa potilas otetaan oikeasti osaksi omaa hoitoprosessiaan. Tämän ajattelutavan tulisi näkyä myös terveyspalveluntuottajan strategiassa sekä rahoitusjärjestelmässä. Operaattorimallin toteuttaminen olisi konkreettinen askel tähän suuntaan.

 

Aihe

Omahoito

Omahoitopalvelujen avulla on mahdollista parantaa suomalaisten hyvinvointia ja kohdistaa terveydenhuollon palveluja nykyistä paremmin.

Kirjoittaja

Tuula Tiihonen

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?