archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Onko sijoitustoiminnassa mahdollista yhdistää taloudellinen tuotto ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus?

”Impact Investing” on termi, joka on esiintynyt viime vuosina maailmalla yhä useammissa sijoitustoimintaan kytkeytyvissä keskusteluissa. Suomennos voisi olla ”vaikuttavuussijoittaminen”. Sillä tarkoitetaan sijoituksia, joilla halutaan saada aikaan mitattavia sosiaalisia ja/tai ympäristöön liittyviä positiivisia vaikutuksia taloudellisen tuoton lisäksi.

Kirjoittaja

Sami Tuhkanen

Sijoitusjohtaja

Julkaistu

”Impact Investing” on termi, joka on esiintynyt viime vuosina maailmalla yhä useammissa sijoitustoimintaan kytkeytyvissä keskusteluissa. Suomennos voisi olla ”vaikuttavuussijoittaminen”. Sillä tarkoitetaan sijoituksia, joilla halutaan saada aikaan mitattavia sosiaalisia ja/tai ympäristöön liittyviä positiivisia vaikutuksia taloudellisen tuoton lisäksi. Näitä sijoituksia tehdään mm. yrityksiin, rahastoihin, bondeihin ja erityyppisiin projekteihin. Rahoitusinstrumentteina käytetään esimerkiksi pääomasijoituksia ja lainoja.

Vaikuttavuussijoittamisessa tavoitteena on siis sijoittajan ennalta määrittelemä ja haluama yhteiskunnallinen vaikutus (esim. nuorisotyöttömyyden pienentäminen, terveydenhuollon laadun parantaminen tai hiilidioksidipäästöjen vähentäminen), ja sijoituksen tuotto on usein joko suoraan tai välillisesti kytköksissä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumiseen.

Paljon enemmän esillä olleessa niin kutsutussa vastuullisessa sijoittamisessa (responsible investing, socially responsible investing) on sen sijaan kysymys sijoituskohteiden valintaan liittyvästä lähestymistavasta. Vastuullinen sijoittaminen on toimintaa, jossa sijoittaja edellyttää sijoituskohteiltaan ja myös itseltään vastuullisuutta omistajapolitiikassa, ympäristöasioissa sekä sosiaalisissa ja taloudellisissa asioissa. Siihen ei välttämättä liity suoranaista tavoitetta tietyn yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi.     

Kansainvälisiä esimerkkejä vaikuttavuussijoittamisesta ovat muun muassa:

  • Englannissa käyttöön otetut ns. social impact bondit, joilla on kerätty varoja hankkeisiin, joilla ehkäistään vankilasta vapautuneiden tekemiä uusia rikoksia.
  • Maailmanpankin yhteydessä toimivan International Finance Corporation:in liikkeelle laskemat vihreät bondit, joilla rahoitetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita kehittyvillä markkinoilla. Näissä sijoittajan tuotto on käsittääkseni riippuvainen rahoitettujen projektien taloudellisesta menestyksestä eikä niinkään tavoitellun vaikutuksen eli päästöjen vähenemisen toteutuneesta määrästä. Toisaalta taloudellisesti onnistunut projekti usein myös vähentää päästöjä tehokkaasti.  
  • Nestan Impact Investment -rahasto sijoittaa yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut edesauttavat ratkaisemaan keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita Britanniassa.
  • DBL Investors – Kaliforniassa toimiva pääomasijoitusyhtiö, jonka hallinnoimat rahastot sijoittavat mm. matalan tulotason alueilla sijaitseviin ja paikallista rekrytointia hyödyntäviin yrityksiin.

Vaikuttavuussijoittamisen keskeisimpiä haasteita ovat halutun yhteiskunnallisen vaikutuksen mittaamisen ja hyötyjen rahallisen arvon määrittämisen vaikeus. Hyödyt kohdistuvat usein monelle eri taholle, jolloin voi olla hankala tunnistaa kenen tulisi maksaa saavutetusta yhteiskunnallisesta hyödystä. Lisäksi maailmalla toteutetuissa vaikuttavuussijoituksissa julkisella rahalla on ollut usein merkittävä rooli, joko rahan lähteenä tai yksityisen sijoittajan riskin rajaamisessa. Siten yhtenä haasteena on myös löytää sopiva julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalli, jotta tämäntyyppiset sijoitukset olisivat riski-tuotto-suhteeltaan sopivia yksityiselle rahalle.

Vaikuttavuussijoittaminen on joka tapauksessa mielenkiintoinen aihepiiri ja Sitra aikookin nyt syksyn mittaan tutkia, että voisiko tätä lähestymistapaa hyödyntää Suomessa erityyppisten positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Monissa länsimaissa julkisen sektorin taloudellinen kyky hoitaa sille asetettuja velvoitteita on tullut viime vuosina entistä rajallisemmaksi. Siksi olisikin tarpeellista löytää uusia toimintamalleja, joiden avulla pystyttäisiin kanavoimaan enemmän yksityistä rahoitusta yhteiskunnan positiivisen kehityksen vauhdittamiseen.

Mistä on kyse?