Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Janossy Gergely / Shutterstock.com

Julkaistu 16.11.2016

Onko tulevaisuudessa pakolaisia?

Pakolaiskriisillä alkanut vuosi on pistänyt monen tulevaisuususkon koetukselle.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Heli Nissinen
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Heli Nissinen on digiviestinnän kehittäjä ja tekijä. Hän luotsaa Sitran digitaalisten viesintäkanavien kehittämistä ja vastaa Sitran Reilu datatalous -avainalueen viestinnästä.

”Let’s forget about 2016.” Vastaavanlaisiin letkautuksiin on saanut törmätä tänä syksynä usein. Usko tulevaisuuteen on ollut menneenä vuonna koetuksella ja maailman muutokset pelottavat monia. Pelokkaita tuntuvat olevan sekä he, jotka järkyttyivät Yhdysvaltain presidentinvaalituloksesta tai Britannian brexit-äänestyksestä, että he, ketkä voittoa toivoivat.

Hulluun vuoteen johdatteli jo viime vuoden syksyllä eskaloitunut Euroopan pakolaiskriisi. Miljoonat pakenivat maailman konfliktialueilta kohti Eurooppaa ja viimeistään vuoden 2015 lopussa se näkyi täällä meillä Suomessakin.

Kysymykset länsimaiden vastuista ja velvollisuuksista tulijoita kohtaan herättivät silloin – ja herättävät edelleen – paljon keskustelua.

Miten kriisiin pitäisi reagoida? Miten uusien tulijoiden kanssa pitäisi toimia, jotta he pääsisivät mahdollisimman nopeasti sisään suomalaiseen yhteiskuntaan? Miten vastaavia kriisejä voitaisi ehkäistä?

Aiheeseen tarttui vuoden alussa myös eurooppalaisten ajatushautomoiden ja säätiöiden Vision Europe -konsortio, jossa Sitrakin on mukana. Kahdeksan säätiön ja ajatushautomon yhteistyön yhtenä hedelmänä julkaistiin tällä viikolla yhteinen tutkimuspaperi Improving the Reponses to the Migration and Refugee Crisis in Europe.

Yhteinen raportti pyrkii vastaamaan siihen, mitä Euroopassa tulisi tehdä, jotta voisimme päästä tulipalojen sammuttelusta kohti ennakoivampaa pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Ajatushautomoiden ja säätiöiden yhteinen raportti lähtee ajatuksesta, että kyseessä ei ole vain ulkoisten konfliktien aiheuttama kriisi, vaan myös eurooppalaiset arvot ja solidaarisuusperiaate, jolla yhteinen unioni on rakennettu, ovat vaakalaudalla.

Sen sijaan, että Euroopassa turvauduttaisiin jatkuvasti reaktiiviseen tapaan toimia, tulisi Euroopan kyetä yhteistyöhön ennakoivan ja oikeudenmukaisen maahanmuuton hallinnan varmistamiseksi. Pakolaisuus ja maahanmuutto täytyisi nähdä koko yhteiskuntaa koskevana asiana, joka voi toimia myös yhteiskuntaan ja talouteen positiivista vauhtia antavana voimana.

Kysymykset ovat valtavia, eikä niitä voi yksikään Euroopan valtio ratkoa yksin.

Lisää Lissabonissa

Aiheeseen syvennytään enemmän ensi viikolla 21-22 marraskuuta Lissabonissa, kun Vision Europe Summit -huippukokous kokoontuu. Tavoitteena on tukea pakolaiskriisin käsittelyyn liittyvää poliittista päätöksentekoa jäsenvaltioissa ja Euroopan unionin tasolla perustellulla, vapaalla ja avoimella tavalla.

Huippukokousta voi seurata suorana Vision Europe -verkkosivulla ensi viikon maanantaina ja tiistaina. Puhujina kokouksessa ovat muun muassa YK:n tuleva pääsihteeri Antonio Guterres, Portugalin entinen presidentti Jorge Sampaio ja valtiosihteeri Paula Lehtomäki.

Huippukokouksen yhteydessä julkaisemme myös Suomen pakolaistilannetta tarkastelevan muistion, jonka on kirjoittanut Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Ehkä vuodesta 2016 voi syntyä vielä jotain hyvääkin?

Mistä on kyse?