Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 16.01.2018

Pää täynnä Facebook-ajatuksia

Määritämmekö kokemustemme arvoa sen perusteella, kuinka paljon tykkäyksiä ja kommentteja niitä dokumentoivat kuvamme keräävät?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Hannu-Pekka työskentelee asiantuntijana Sitran ennakointitiimissä. Osana Sitran Seuraava erä -visiotyötä Hannu-Pekka on muun muassa analysoinut viestintäteknologisen murroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tieteen ja tutkimuksen välinen vuoropuhelu sekä teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat teemoja, joiden parissa Hannu-Pekka työskentelee tällä hetkellä.

Olen muutamana yönä herännyt siihen, että päässäni pyörii niin sanottu Facebook-ajatus. Minun tapauksessani se tarkoittaa esimerkiksi pikkunokkelaa sanakikkailua, puujalkavitsiä tai hauskaa sattumusta, jolla tiedän olevan imua Facebookissa.

Hassutteluun taipuvainen havaintokoneistoni toki suolsi tällaista materiaalia liukuhihnalta ennen Facebookiakin, mutta nopeiden viestintäkanavien myötä huomaan alitajuisesti arvioivani lähes kaikkea päässäni pyörivää sen somearvon kannalta. Toisinaan siis keskellä yötäkin.

Yhdysvaltalainen toimittaja Franklin Foer kertoo hiljattain julkaistussa tietokirjassaan World Without Mind synkkää tarinaa Facebookin ja Googlen kaltaisten datajättien vaikutuksesta ajatteluumme. Foerin mielestä nämä datajätit ovat onnistuneet monopolisoimaan mielemme. Hillittömien datavarastojensa myötä ne tietävät missä olemme, missä olemme olleet ja enemmän tai vähemmän myös sen mitä ajattelemme. Tämän tiedon avulla ne pystyvät manipuloimaan käyttäytymistämme. Ne suosittelevat meille kavereita, hyödykkeitä ja jopa valitsevat kulkemamme reitit puolestamme.  Älypuhelimesta on tullut kaikkien toimintojemme jatke, ja meistä sen myötä kyborgeja, Foer lataa.

Maantieteilijä-sosiologi Nigel Trift on kuvannut teknologian ja ohjelmistojen vaikutusta arjessamme termillä teknologinen tiedostamaton. Triftin mukaan teknologia ja ohjelmistot toimivat eräänlaisena sosiaalisen elämämme kehikkona, joka tiedostamattomasti vaikuttaa toimintaamme.

Datajättien valtaa analysoitaessa on vaikea keksiä parempaa termiä kuin teknologinen tiedostamaton.

Algoritmit, jotka ovat datajättien toiminnan ytimessä, ovat käyttäjilleen pääosin näkymättömiä. Erään tutkimuksen mukaan valtaosa Facebookin käyttäjistä ei tiedosta heidän uutisvirtaansa ohjailevien algoritmien olemassaoloa. Datajättien valtaa analysoitaessa on vaikea keksiä parempaa termiä kuin teknologinen tiedostamaton.

Sen lisäksi, että datajäteillä on suuri valta vaikuttaa siihen, miltä maailma meille näyttäytyy, sosiaaliset mediat ovat myös onnistuneet koukuttamaan meidät jatkuvaan itsereflektion tilaan, jossa ne ovat olennainen osa kaikkien kokemustemme arvonmäärittymistä. Kärjistetysti voi väittää, ettei esimerkiksi Eiffel-tornissa vierailun idea ole enää vuosiin määrittynyt sen kautta, miltä se näyttää tai mikä on sen historiallinen arvo, vaan miltä Sinä ja Eiffel-torni näytätte hetken vangitsevassa kuvassa ja kuinka paljon tykkäyksiä ja ihailevia kommentteja poseeraus saa sosiaaliselta verkostolta. Lopputuloksena kukaan ei enää näe Eiffel-tornia.

Franklin Foer, niin kuin useat muutkin datajättien kriitikot, peräänkuuluttaa kirjassaan lisää avoimuutta ja sääntelyä. Hänen mielestään ihmisillä tulisi olla omistusoikeus heitä itseään koskevaan dataan ja muutenkin datan käytön eettisyyttä tulisi valvoa nykyistä vahvemmin. Datan suojelua ja eettisyyttä valvomaan pitäisi perustaa viranomainen.

Foerin vaatimukset näyttäisivät saavan länsimaissa yhä enemmän kaikupohjaa. Ehkä olemmekin matkalla kohti tiukemman sääntelyn aikaa, jossa piirretään tarkempia rajoja sen suhteen, kuinka digitalisaation annetaan yhteiskuntiin vaikuttaa. Tänä keväänä voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus lisää jo yritysten vastuita ja kansalaisten oikeuksia liittyen henkilötietojen käsittelyyn ja tiedonsaantiin.

Mikään viranomainen ei kuitenkaan pysty puuttumaan siihen, minkälaista kulttuuria me itse luomme teknologian ja ohjelmistojen avulla. Asiaa kannattaa pohtia. Vaikka teknologia väistämättä muuttaakin yhteiskuntia, halutessamme meillä kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Mistä on kyse?