Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 12.04.2017

Päivystävä asiantuntija raportoi: Miksi käsityksemme asiantuntijuudesta on muututtava?

Asiantuntijuudesta on tullut aiempaa monipuolisempi ilmiö. Lifestyle-ohjelmissa koteja kuntoon laittavat sisustusasiantuntijat ja treenivinkkejä antavat fitness-asiantuntijat. Jalkapallo-ottelua olisi vaikea kuvitella enää ilman jalkapalloasiantuntijaa. Kun asiantuntijoita putkahtelee vähän joka suunnasta, onko käsitteellä enää mitään merkitystä?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Hannu-Pekka työskentelee asiantuntijana Sitran ennakointitiimissä. Osana Sitran Seuraava erä -visiotyötä Hannu-Pekka on muun muassa analysoinut viestintäteknologisen murroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tieteen ja tutkimuksen välinen vuoropuhelu sekä teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat teemoja, joiden parissa Hannu-Pekka työskentelee tällä hetkellä.

Julkisuudessa vilisevät uudet asiantuntijuuteen liittyvät käsitteet, kuten kokemus- ja vertaisasiantuntijuus. Aina näin ei ole ollut, kuten käy ilmi tutkija Mikko Jakosen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittamasta raportista, jossa asiantuntijuuden murros asetetaan pitkään historialliseen perspektiiviin.

Perinteisen ns. modernin asiantuntijuuden katsottiin perustuvan pitkään teoreettiseen koulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Asiantuntijoiden yhteiskunnallinen asema oli vankka. He pikemminkin säätelivät yhteiskunnan ja talouselämän toimintaa kuin toisinpäin. Tuhansien vuosien traditiot ja korkean koulutuksen arvostus loivat asiantuntijuuden ympärille mystisen auran. Asiantuntijuuden katsottiin olevan jotain sellaista, mikä rivikansalaiselta ei löytynyt.

Perinteinen akateeminen asiantuntijuus on vain yksi asiantuntijuuden muoto muiden joukossa

Ajassamme asiantuntijuutta kuitenkin ravistelevat monet muutoksen tuulet. Ensinnäkin digitalisoituminen ja tiedon helppo saatavuus on kaventanut asiantuntijoiden ja maallikkojen välistä tietokuilua ja hierarkiaa, mikä myös mahdollistaa asiantuntijuuden rakentumisen aiempaa heterogeenisimmissä sosiaalisissa ympäristöissä. Vertaisverkot ja vertaistuotanto mahdollistavat työnjaon kykyjen pohjalta. Verkkopalvelujen avulla suuri joukko ihmisiä on mahdollista ottaa mukaan ratkomaan ongelmia. Wikipedia on osoitus siitä, että myös amatöörit voivat rakentaa merkittäviä asiantuntijuuden kokonaisuuksia.

Toiseksi tietotekninen kehitys rutinoi asiantuntijuutta mahdollistamalla asiantuntijaprosessien pilkkomisen ja muuttamisen sarjatuotannoksi. Kun asiantuntijuutta voidaan tuottaa kuten muitakin työprosesseja, se lakkaa olemasta perinteistä yksilöllistä ”käsityötä”, eikä sitä oleteta enää yhteen ihmiseen sidotuksi kokonaisuudeksi.  Verkkopohjaiset sovellukset ja koneellinen asiantuntijuus mahdollistavat asiantuntijoiden palvelut ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijuuden mystiikka rapautuu, ja hyvä niin

Edellä mainitut muutostrendit purkavat voimakkaasti vuosisatojen aikana asiantuntijuuden ympärille rakentunutta mystiikan kudosta. Nykyisin asiantuntijuuden tunnistetaan ja tunnustetaan syntyvän muuallakin kuin korkeakoulutuksessa, esimerkiksi työssä ja työyhteisöissä, harrastuksissa, kansalaisjärjestötoiminnassa sekä erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä.

Samalla asiantuntijuudesta on tullut aiempaa epäselvempi ja ristiriitaisempi käsite. Perinteinen akateeminen asiantuntijuus on vain yksi asiantuntijuuden muoto muiden joukossa, jonka vuoksi se myös tulee haastetuksi yhä useammasta suunnasta. Etenkin sosiaalinen media on madaltanut kynnystä osallistua keskusteluihin erilaisilla taustoilla. Perinteisen asiantuntijatiedon legitimiteettiä eivät kuitenkaan kyseenalaista vain erilaiset itseoppineet ja uusmediat, vaan myös toiset asiantuntijat sekä erilaiset edunvalvojat. Asiantuntijatietoa tuotetaan nykyisin hurjat määrät muuallakin kuin yliopistoissa. Se on pistänyt erilaiset asiantuntijuuden kategoriat liikkeeseen, mikä voi tehdä erilaisen tiedon arvottamisen ajassamme erityisen hankalaksi.

Kun halutaan hahmottaa tulevaisuutta, pitää erilaisia asiantuntijoita kuulla kaikkine ristiriitaisuuksineen ja rönsyineen

Vanhaan aikaan ei ole kuitenkaan paluuta. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on hyväksyttävä tiedon relatiivisuus ja etsittävä asiantuntijuutta useista paikoista. Korkeakoulutetussa yhteiskunnassa asiantuntijuutta on runsaasti muuallakin kuin perinteisissä asiantuntijaorganisaatioissa ja instituutioissa minkä vuoksi näitä asiantuntijuuden muotoja on hyvä tunnistaa ja käyttää yhteiskunnallisessa kehitystyössä.

Jakosen tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittamassa raportissa korostetaan, että erityisesti tulevaisuutta hahmottavissa tapauksissa olisi kuultava monipuolisesti asiantuntijuuden kenttää kaikkine ristiriitaisuuksineen, rönsyineen ja eroineen – samalla kuitenkin säilyttäen akateemisen tutkimuksen tieteellinen perusta. Demokratiassa pelkkä huippuasiantuntijoiden kuuleminen ei riitä demokraattisen prosessin toteutumiseen.

Ymmärrys syntyy vuorovaikutuksessa

Raportissa esitelläänkin monivaiheinen vastatieto-malli tulevaisuusvaliokunnan ja muidenkin asiantuntijaorganisaatioiden käyttöön, jonka tärkein tarkoitus on monipuolistaa asiantuntijakuulemisen prosessia peilaamalla erilaisia asiantuntijuuksia sekä tietämisen ja ymmärtämisen tapoja toisiaan vasten. Mallin ytimessä on vuoropuhelu: vuoropuhelu sekä erilaisten asiantuntijuuden haarojen että asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden välillä. Ideana on, että tiedonmuodostus on prosessi, jossa asiantuntijoiden rooli ei rajoitu vain ennalta asetettuihin kysymyksiin vastaamiseen vaan asiantuntijat ovat myös mukana muotoilemassa kysymyksiä ja muokkaamassa tulevaisuusvisioita yhdessä päätöksentekijöiden kanssa.

Toistaiseksi vastatieto-malli on teoreettinen malli, jota ei ole vielä kokeiltu käytännössä. Sen vahvuudet, heikkouden ja kehitystarpeet selviävät vasta, jos mallia päästään testaamaan elävässä elämässä. Toivottavasti päästään, sillä mallin tausta-ajatus on kirkas ja linjassa esimerkiksi Sitran toimintafilosofian kanssa: nykyajan ongelmat ovat niin monimutkaisia ja monitahoisia, että niiden hahmottaminen ja ratkaiseminen edellyttää monipuolista vuoropuhelua erilaisten osaajien kesken.

Tutustu Vastatieto-raporttiin täällä.

Mistä on kyse?