Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 23.02.2017

Palveluntuottaja, ­tee vaikuttavuudesta kilpailuetu!

Kun palveluntarve kasvaa mutta käytettävissä olevat rahat eivät, tarvitaan entistä parempia palveluja. Siksi palveluntuottajien pitää pystyä todentamaan yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa. Vaikuttavuus­kiihdyttämössä kerromme, miten se tehdään. Tervetuloa mukaan!
Kirjoittaja
Projektikoordinaattori, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra
Riina Kopola luotsaa Sitran sidosryhmille suunnattuja koulutusohjelmia sekä Vaikuttavuusinvestoimisen avainalueella että Ennakoinnissa.

Vaikuttavuusperusteisuus hankinnoissa kuulostaa byrokraattiselta ja vaikealta. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa kuitenkin sitä, että kilpailutetut eurot liikkuvat tilaajan ja tuottajan välillä vasta, kun tarjouspyynnössä esitetyt vaikuttavuuskriteerit täyttyvät.

Vaikuttavuuden pohtiminen on juuri nyt ensiarvoisen tärkeää kaikille palveluntuottajille, sillä hankintalainsäädäntö muuttuu ja julkinen sektori miettii yhä tarkemmin, millaisia tuloksia se haluaa saada aikaan niillä 35 miljardilla eurolla, jotka kanavoidaan vuosittain julkisiin hankintoihin. Merkittävä osa tästä summasta kohdentuu palveluihin.

Sitra tarjoaa yrityksille sekä elinkeinotoimintaa harjoittaville järjestöille mahdollisuuden kehittää palvelunsa vaikuttavuuden mallintamista ja todentamista Vaikuttavuuskiihdyttämössä, johon voi hakea 1.3.2017 asti.

Uusilta maakunnilta tarvitaan uudenlaista eetosta

Koko sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ottaa käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat palveluiden järjestämisessä.

Julkinen sektori velkaantuu ja tulevaisuudessa lähtökohdat heikkenevät edelleen väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän pienentyessä. Haastetta ei selätetä lääkäreitä lisäämällä, vaan hyvinvointia kasvattamalla edistävien ja ehkäisevien toimien kautta. Uusien maakuntien on rakennuttava vaikuttavuuden eetokselle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asetetaan mitattavia tulostavoitteita ja luodaan maakunnan asukkaille koko elämänkaaren mittaista hyvinvointia.

Tämän vuoksi uudessa toimintatavassa vahvoilla ovat palveluntuottajat, jotka osoittavat toimintansa vaikuttavuuden!

Uudenlaiset kumppanuudet keskiössä

Siirtyminen vaikuttavuuden hankintaan tarkoittaa kahta radikaalia muutosta: järjestäjän ja sen myötä hankintayksikköjen tehtävä muuttuu määrittelijästä omistajaksi ja palveluntuottajan rooli suorittajasta innovatiiviseksi vaikuttavuuden tuottajaksi. Uudessa asetelmassa korostuu verkostomainen toimintatapa ja eri tahojen kumppanuus: järjestöt ja yhdistykset, yritykset ja yrittäjät, asiantuntijat, tutkijat ja kansalaiset tekevät yhteistyötä hyvinvoinnin eteen.

Yksi esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä on tulosperusteinen rahoitussopimus (Social Impact Bond eli SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. SIB-malli tarjoaa julkiselle sektorille yhden työvälineen, jonka avulla voidaan siirtyä suoritteiden ostamisesta kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa. SIB-mallissa yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävää toimintaa ja kantavat siihen liittyvän taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Vaikuttavuusinvestoimisen logiikkaa hyödynnettäessä olennaista on voimakas tulevaisuusorientaatio ja tuloksellisuuden todentaminen mallintamalla ja mittaamalla. Palveluntuottajan on pystyttävä konkretisoimaan ja mittaamaan sekä toimintansa taloudellista että yhteiskunnallista hyötyä. Esimerkkejä tulosperusteisista rahoitussopimuksista Suomessa ovat maahanmuuttajien nopeaan työllistymiseen tähtäävä Koto-SIB sekä julkisen sektorin työhyvinvointia edistävä Tyhy-SIB.

Osaako yrityksesi kertoa toiminnan panos-tuotos-vaikutus-vaikuttavuus ketjusta?

Palvelun vaikuttavuus pitää mallintaa, mitata ja todentaa mahdollisimman konkreettisesti, jotta ostajat ja sijoittajat voivat tehdä oikeaan tietoon perustuvia investointipäätöksiä. Läpinäkyvyys ja palvelujen vertailumahdollisuus ovat myös palveluiden loppukäyttäjien etu.

Yksi keino tehdä pesäero aidon vaikuttavuuden ja suoritteiden välillä on erotella vaikuttavuusketjun eri osat toisistaan. Ensimmäinen osa on yksinkertainen panos, joka voi olla resurssipanostus, kuten raha, henkilöstö, osaaminen tai verkostot. Diabeteksen tapauksessa se olisi yksinkertaisuudessaan diabeteshoitajien lisääminen paikalliseen terveyskeskukseen. Toinen osa, tuotos, puolestaan tähtää tehtyyn työhön, joka voidaan mitata: työtunnit, kontaktien lukumäärä tai kirjoitetut raportit.

Kolmannessa osassa puhutaan vaikutuksista. Vaikutus voi olla konkreettinen muutos ihmisessä tai rakenteessa uusien käytäntöjen omaksumista tai vaikka lakimuutos. Jos Seija Sairaanhoitaja ottaa uuden toimintatavan käyttöön osastolleen, on kyseessä vaikutus. Sen sijaan vaikuttavuudesta on kyse silloin, kun lopputuloksena on pysyvämpi muutos: ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen ja yhteiskunnan hyöty. Tällä tasolla Henna Humalainen lopettaa juomisen, työllistyy ja sairastaa vähemmän.

Vaikuttavuusketjun rakentaminen on siis tarinan kertomista siitä, miten toiminta johtaa tavoitteiden saavuttamiseen ja haluttuihin vaikutuksiin sekä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämö tarjoaa tähän konkreettista apua. Hae mukaan 1.3. mennessä ja tee vaikuttavuudesta kilpailuetu!

Vaikuttavuuskiihdyttämössä koulutuksen ja yksilöllisen mentoroinnin painopisteet liittyvät vaikuttavuuden mallintamiseen ja mittaamisen ohella tulosperusteisen ansaintalogiikan rakentamiseen sekä osallistujien rahoitus- ja sijoitusvalmiuden kehittämiseen. Tärkeä kohderyhmämme ovat myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kiinnostuneet sijoittajat, joiden suuntaan rakennamme siltoja: autamme sijoittajia tunnistamaan ja hyödyntämään vaikuttavuusinvestoimiseen liittyviä mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että yhteistyö poikii myös muutaman sijoituksen. Täältä näet, kuinka esimerkiksi Mightifier, Movendos, SOS-Lapsikylä, Nicehearts ry., HealthFox ja Merikratos ovat rakentaneet vaikuttavuudesta kilpailuetua.