Arvioitu lukuaika 3 min

Pandemian kierteestä disruption pyörteeseen

Maailman pyrkiessä vähähiilisyyteen Suomen pitää päästä hyödykkeiden myyjäksi, kirjoittaa Climate Leadership Coalitionin pääekonomisti.

Kirjoittaja

Timo Tyrväinen

Climate Leadership Council

Julkaistu

Tämä kirjoitus perustuu puheenvuoroon, joka on julkaistu Talouselämä-lehden Tebatti-osastossa 14.3.2021.

Pandemiasta on seurannut maailmantalouteen vakavin kolhu miesmuistiin. Sen kasvua heikentävä vaikutus jää kuitenkin ohimeneväksi. Vaikka kuoppa alkaa täyttyä jo kuluvan vuoden aikana, työttömyyden nousu ja pelastusoperaatiossa kasvanut julkinen velka jäävät rasittamaan talouksia.

Pitemmässä katsannossa ilmastokriisi on koronakriisiä mittaluokkaa suurempi uhka ihmiskunnan hyvinvoinnille. Pandemian levitessä pelättiin, että ilmastokriisi jää katveeseen. Kävi kuitenkin päinvastoin. Vuosi 2020 oli ilmastotietoisuuden lopullinen läpimurto politiikassa, yritystoiminnassa ja rahoitusmaailmassa.

Teknologiavetoinen muutos on positiivinen voima.

Vähähiiliseen talouteen matkalla olevassa maailmassa globaalin kokonaiskysynnän rakenne muuttuu nopeasti. Kun kysyntä muuttuu, globaali kokonaistarjonta seuraa. Tarjontapuolen muutoksen mahdollistaa teknologinen kehitys. Pinnan alla pöhisee murros, jota ekonomistit kuvaavat sanalla disruptio.

Disruptio on murros, jossa uudet tuotteet tai palvelut luovat uuden markkinan ja heikentävät, muuttavat tai tuhoavat olemassa olevan markkinan, tuotekategorian tai toimialan.

Disruptiot eivät ole lineaarisia prosesseja. Vuosien ajan niiden vaikutus näyttäytyy pienenä. Tarjonnan lisääntyessä hinnat kuitenkin laskevat nopeasti – kuten tiedämme tietokoneista ja älypuhelimista. Siinä vaiheessa kysyntä kääntyy eksponentiaaliseen kasvuun. Lyhyessä ajassa pieni muuttuu suureksi. Kirjapainotaito, höyrykone, sähkö, auto, puhelin, radio, televisio, tietokone ja älypuhelin ovat vuorollaan ravisuttaneet taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteita. Nyt muureja murtavat tekoäly ja power-to-X eli sähköllä-mitä-vaan -vallankumous keihäänkärkenään vety.

Perustavaa laatua olevien disruptioiden vaikutus ulottuu toimialarajojen yli ja säteilee laajasti moniin sektoreihin, talouselämän kokonaisuuteen ja koko yhteiskuntaan. Silloinkin, kun innovaatiot läpäisevät yhteiskunnan nopeasti, niiden käynnistämien muutosten kertautuminen jatkuu pitkään.

Disruptio on tietynlainen epäjatkuvuuskohta talouden aikasarjoissa. Siksi historiatietoihin perustuvat ennuste- ja selitysmallit menettävät voimansa disruptiovaiheissa. Jos tulevaisuuteen kurotetaan jatkamalla eilisen trendejä, osumatarkkuus on surkea. Teknologiavetoisten muutosten mittaluokka on säännönmukaisesti aliarvioitu. Se on tuttua Suomessakin.

Yhdysvaltalaisen RethinkX -ajatuspajan mukaan ihmiskuntaa merkittävimmin mullistaneet disruptiot liittyvät viiteen asiaan:

  1. informaatioon
  2. energiaan
  3. ruoantuotantoon
  4. liikkumiseen ja/tai
  5. raaka-aineisiin ja materiaaleihin.

Laajavaikutteisen disruption synnyttää eri aloilla etenevien teknologisten kehitysaskelten yhteen punoutuminen, ja 2020-luvulla kaikki viisi ajuria ovat disruptiovaiheessa samanaikaisesti. Jokaisen vauhdittumisella on yhteys ilmastokriisiin ja jokaiseen liittyy ulottuvuuksia, jotka tukevat ilmastokriisin ratkaisemista.

Vallitsevan, niukkoja resursseja hyödyntävän ja suuria mittasuhteita edellyttävän keskittyneen tuotantojärjestelmän syrjäyttää paikallinen tuotanto, jonka perustana ovat uudet ja käytännössä rajattomat, kaikkialla saatavissa olevat resurssit. RethinkX päättelee, että tuleva tuotantojärjestelmä ei enää perustu hiileen, öljyyn, teräkseen, karjaan ja sementtiin, vaan fotoneihin, elektroneihin, DNA:han, molekyyleihin ja kvanttibitteihin.

RethinkX linjaa, että disruptioiden kautta syntyvä teknologinen osaaminen määrittää yhteiskunnan potentiaalin. Kuinka lähelle potentiaalia päästään, se riippuu siitä kuinka yhteiskunnan ja talouden toiminta on järjestynyt. Aiemmin hyväksi koettu järjestelmä voi disruptiossa muuttua edistyksen esteeksi.

Disruptiossa pitää huolehtia turvaverkoista

Mitkä ovat tärkeimmät opetukset Suomelle? Taloustieteen professori Mika Maliranta nosti Climate Leadership Coalitionin disruptioseminaarissa kolme asiaa:

  1. Eksponentiaalisesti etenevien disruptioprosessien syvällistä ymmärrystä tulee vahvistaa.
  2. Disruptioprosessien nopea ja kivuton eteneminen vaatii huolenpitoa erityisesti nuorten, dynaamisten yritysten rahoituksen saatavuudesta.
  3. Yhteiskunnan kykyä sopeutua työllisyys- ja toimialarakenteen muutoksiin tulee tukea.

Jotta prosessi koettaisiin oikeudenmukaisena, turvaverkoista täytyy pitää huolta. Kun disruptioissa uhkat ja mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti, kaveria-ei-jätetä -henki on voimavara.

Samassa CLC:n ekonomistikeskustelussa valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander arvioi, että paras tapa turvata julkisen talouden ja turvaverkkojen kestävyys on ratkaista ilmastohaaste seuraten teknologia/tuottavuuspolkua. Sen askelmia ovat koulutus, osaaminen, tutkimus, tuotekehitys, innovaatio, tuottavuus. Päätavoite on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden 2035 mallilla, joka jättää perinnöksi kasvavan ja globaalissa kilpailussa menestyvän maan. Silloin vaurastumisemme menestystarina jatkuu. Politiikan palapelissä kaikkien päätösten pitää olla yhdessä linjassa päätavoitteen suhteen.

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä piti lähivuosien talouspolitiikan keskeisenä kysymyksenä sitä, kuinka taataan nimenomaan ”hyvien investointien” toteutuminen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju puolestaan pohti, voisiko disruptionäköala vapauttaa meidät pessimististen odotusten loukusta, johon finanssikriisin jälkeen jatkunut pitkä pysähdystila on Suomen lukinnut.

Edessä oleva teknologiavetoinen muutos on positiivinen voima. Disruptiot etenevät meistä riippumatta. Ne hillitsevät ilmastonmuutosta, lisäävät ihmiskunnan vaurautta, parantavat elämisen laatua ja kansanterveyttä kaikkialla maailmassa – myös meillä.

Jos Suomi pääsee uusissa ratkaisuissa myyjäpuolelle, olemme tulevaisuuden voittajia. Jos odotamme saappaat savessa, jäämme ostajapuolelle. Silloin olemme perässähiihtäjiä, joiden kukkaroon kertyvät eurot kiertyvät edelläkävijöiden kassaan.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Timo Tyrväinen on Climate Leadership Councilin pääekonomisti ja toiminut 2017-2018 Sitran vanhempana neuvontantajana.

Teema

Kestävyysratkaisut

Arkemme, tapamme tehdä päätöksiä ja yritysten liiketoiminta voivat mahtua maapallon kantokyvyn rajoihin. Kestävyysratkaisuihin kannattaa tarttua jo tänään, sillä ne vahvistavat luonnon monimuotoisuutta sekä hillitsevät ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ylikulutusta.

Kirjoittaja

Timo Tyrväinen

Climate Leadership Council

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?