Julkaistu 20.06.2018

Pohjois-Savossa rikotaan siiloja

Etenipä sote miten tahansa, tarve raskaille palveluille, ennaltaehkäisylle, kuntoutukselle ja vertaistuelle ei häviä.
Kirjoittaja
Projektityöntekijä, VEKE, Pohjois-Savon vertaistuen keskus

Henkilökohtaisen budjetin ympärille rakennettu Soteuttamo kokosi yhteen yrittäjiä, julkisen sektorin toimijoita ja järjestöjä. Iltapäivän aikana pohdittiin yhdessä uhkia ja mahdollisuuksia – kivet, läpyt, vitoset ja kiitokset!

Pohjois-Savossa yrittäjät, julkinen sektori ja sote-järjestöt mahtuvat samaan maakuntaan. Mahtuminen ei kuitenkaan vielä automaattisesti tarkoita, että tiedettäisiin mitä naapurijärjestö tai -yrittäjä tekee.

Verkottaminen on yksi Soteuttamon tavoitteista, ja sille Pohjois-Savossa on tarvetta. Kolminapaisessa maakunnassa välimatkat ovat huomattavia, sairastavuusindeksi on Suomen suurin ja tuleva maakunta kuuluu rahoituksen osalta ”häviäjien” joukkoon.

Toimintaympäristö on kaikille sama ja tarkoituksena on sukeltaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti yhteistyössä siilot rikkoen uudenlaisien mahdollisuuksien maailmaan.

Yhteistyö edellyttää tietoa siitä, mitä ollaan tekemässä

Vielä ei voida puhua yhteistyöstä, mutta jo yhteen kerääntyminen ja asioiden esiin nostaminen on eteenpäin työntävä koeponnistus.

Soteuttamossa koeponnistus oli onnistunut. Keskustelu mahdollisuuksista ja uhkista oli vilkasta. ”Uhkapisteellä” saatiin nopealla tahdilla kokoon kiitettävä määrä kohtia, jotka mietityttävät toimijoita:

  • aikataulu: päätöksenteko
  • moniulotteisuus: kuka ohjaa ja johtaa?
  • arviointi: palvelujen vaikuttavuus ja laadun arviointi
  • palveluohjaajien rooli: työkalujen puute, asiakassuunnitelma, yksilöllinen räätälöinti
  • koulutuksen tarve: esim. markkinointi

Listasta näkyy, kuinka uhkia osataan hahmottaa laajasta näkökulmasta. Järjestöjen on välttämätöntä katsoa ympärilleen ja hahmottaa mitä ympärillä tapahtuu. Edellä mainitut vaativat uskallusta. Jotta uskalletaan olla uteliaita ja katsella ympärillemme, oman osaamisen ja omien toimintojen sisällön on oltava selkeitä.

Yhteistyö edellyttää, että tiedetään mitä koskien/kehittäen/tuottaen tehdään yhteistyötä!

Avoimuus ja halu yhteistyöhön luovat pohjaa tulevalle

Henkilökohtaisen budjetin osalta yhteistyö on välttämätöntä. Järjestöjen vahva substanssiosaaminen omista (palveluntuottajat) asiakas- ja (kansalaistoiminta) jäsenryhmistään on arvokas.

Alueuudistus.fi -sivuilla kiteytetään, että henkilökohtaisen budjetin kokeilun tavoite on selvittää kuinka asiakkaan roolia kasvatetaan palveluista päättämisessä ja palvelujen sisällön rakentamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Pohjois-Savossa on tunnistettu, että yhteistyö on välttämätöntä toimijoiden kesken. Järjestöt ovat mukana kommentoimassa kokeilun sääntökirjaa yrittäjien kanssa.

Avoimuus ja aito halu tehdä yhteistyötä ovat nyt kokeilun valmisteluvaiheessa luomassa hyvää pohjaa tulevaisuudelle – tapahtui lakipaketeille ja hallitukselle mitä hyvänsä. Tarve raskaille palveluille, ennaltaehkäiseville palveluille, kuntoutukselle tai vertaistuelle ei häviä.
Jos järjestöjen roolin irrottaa tästä paikallisesta valmistelusta, ollaankin jo monen uuden kysymyksen edessä. Miten käy kuntien jakamille toiminta-avustuksille? Jakaako maakunta avustuksia järjestöille?

Aiheeseen liittyviä materiaaleja: Tuija Braxin väliraportti järjestöjen roolista uudessa sote- ja maakuntamallissa, Jorma Niemelän blogi: Tuija Brax: Järjestötyön edellytykset edellyttävät täsmennyksiä ja lisätoimia, Outi Alanko-Kahiluoto blogi: Järjestöjen rahoitus ja tulevaisuus sotessa tyhjän päällä

Mistä on kyse?