archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Pohjoismaiset kaupunginjohtajat ja kaupungit matkalla Pariisiin ja maailmalle

Almedalen-viikolla Ruotsissa keskusteltiin kaupunkien keinoista kehittyä hiilineutraaleiksi.

Julkaistu

Kesäkuun lopussa Gotlannin saarelle Ruotsiin kokoontui 20 pohjoismaista kaupunginjohtajaa, yhdeksän pohjoismaisen kaupungin edustajat sekä 45 kaupunkirakentamisen ja ilmastonmuutoksen asiantuntijaa ympäri maailman, mm. Yhdysvalloista, Afrikasta ja Intiasta. Tapaaminen oli osa keskusteluista ja seminaareista koostuvaa Almedalen-viikkoa, jolla kansalaisia pyritään osallistamaan politiikkaan. Se oli tärkeä etappi alueen matkalla kohti kestävää tulevaisuutta.

Suomalaisten kaupunginjohtajien ja asiantuntijoiden 13-henkinen tiimi matkusti paikalle tyylikkään hiilineutraalisti purjehtimalla. Sama ei onnistunut muilta osallistujilta, mutta he kompensoivat matkan aiheuttamat päästöt South Pole Groupin hiilijalanjäljen korvaamispalvelun avulla (carbon offsetting).

Pohjoismaisten kaupunginjohtajien ja kaupunkien edustajien tapaaminen loi yhteisymmärrystä keinoista tehdä kaupungeista hiilineutraaleja. Maiden hallitukset eivät onnistu luomaan ja toteuttamaan tarvittavia ilmastotoimia ennen tänä vuonna Pariisissa järjestettävää YK:n ilmastokonferenssia, joten kaupunkien ja kaupunginjohtajien on tuotava äänensä kuuluviin.

Kaupunginjohtajat keskustelivat syvällisesti siitä, miten hiilineutraaliuteen pitäisi käytännössä siirtyä. Esiin nostettiin myös mahdollisuus allekirjoittaa Compact of Mayors eli maailman kattavin kaupunginjohtajien ilmastosopimus ennen kuin Pariisin ilmastokonferenssi alkaa marraskuussa.

Gotlannissa sovittiin päälinjoista ja toimintaohjelmista, joihin kuuluu myös mielenkiintoinen työkalujen valikoima. Yhteistyö nopeuttaa ja tehostaa työkalujen käyttöä, mikä vahvistaa yksittäisten kaupunkien asiantuntemusta ja kykyä vastata ympäristöhaasteisiin.

Kaksipäiväisen tapaamisen aikana keskusteltiin strategioista, jotka liittyvät muun muassa julkisten hankintojen periaatteisiin ja muihin toimiin, joilla fossiilisten polttoaineiden käyttö voidaan minimoida kaupungin tasolla. Puheenaiheeksi nostettiin myös monia kunnianhimoisia toimia, joita hiilineutraalien kaupunkien luominen edellyttää.

Ehdotettujen ratkaisujen skaala oli laaja. Kaupunkien edustajat pohtivat esimerkiksi innovaatioprosesseja kuten hiilineutraalien kaupunkien innovaatiokeskuksia, jotka tukisivat korkeatasoista monialaista yhteistyötä ja sidosryhmien sitouttamista (usein luomalla kumppanuuksia julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin välille). He pohtivat myös muita aiheita alkaen luovasta taloudesta, sosiaalisista yrityksistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavista sijoituksista aina suunnitteluun ja designiin sekä älykkäisiin ja vihreisiin kaupunkeihin, yrittäjien ja PK-yritysten tukiin, jakamistalouteen ja yhteisiin työtiloihin sekä innovatiiviseen ekosysteemiin ja kiertotalouteen.

Resurssitehokkuus, uusiutuvat luonnonvarat ja uusien raaka-aineiden kehittäminen rakennus- ja liikennesektoreille nimettiin pohjoismaisten kaupunkien tärkeimmiksi keinoiksi pienentää hiilijalanjälkeä.

Keskustelu johtaa aina myös uusiin ideoihin. Suomalaiset ja sanfranciscolaiset asiantuntijat esittelivät uusia kaupunki-innovaatioita; heidän mukaansa kaupungit pystyisivät pienentämään yksittäisen asukkaan vuotuisen hiilijalanjäljen nykyisestä yhdeksästä tonnista 1–2 tonniin. Hackathon-ohjelmointitapahtumat ja samaan tyyliin järjestetyt climathon-ilmastotapahtumat mainittiin niin ikään innovatiivisina keinoina osallistaa kansalaisia.

Kaupunkien ja kaupunginjohtajien verkkosivuista (www.thenordicroadtoparisandbeyond.se) voi tulla yhteistyön keskipiste. Sivustosta voisi tulla myös resurssien koontipaikka, jossa kerrottaisiin kaupunkien tärkeimmistä keinoista pienentää hiilijalanjälkeä.

Webinaarit, työpajat ja kaupunkienvälisen yhteistyön opintomatkat voisivat myös olla osa tiekarttaa, jota edistyksellisimmät kaupungit kehittävät yhdessä. Syksyyn mennessä saadaan toivottavasti aikaan kehittämissuunnitelma, jossa kuvataan pohjoismaisten kaupunkien ja kaupunginjohtajien yhteistyö – sekä ennen Pariisia että sen jälkeen. Kaupungeilla ja kaupunginjohtajilla on jo tarvittava osaaminen ja asema, josta käsin asiantuntemusta ja teknologiaa voidaan vaihtaa kehittyvissä maissa sijaitsevien kaupunkien kanssa. Mitä useampi osallistuja lähtee mukaan liikkeeseen, sitä parempi.

Mistä on kyse?