archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Rohkeita valintoja edeltää usein epäonnistuminen

Kaikki meistä epäonnistuva joskus niin töissä kuin siviilielämässäkin. Se ei ole häpeä, vaan tosiasia.

Kirjoittaja

Laura Halenius

Projektijohtaja, Data ja kilpailukyky

Julkaistu

Työelämässä omien ja toisten  mokien hyväksymisestä voi seurata paljon hyvää.  Yhdessä käsitelty moka voi estää muita tekemästä samaa virhettä. Ja mikä tärkeämpää, jos organisaatiossa onnistutaan luomaan työilmapiiri, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja uskaltavat ottaa riskejä, uuden kokeilemisen määrä lähtee nousuun.

Jos töissä ei voi mokailla ei siellä voi oikeastaan kehittää myöskään mitään uutta. Uusien asioiden kehittäminen on prosessi, joka etenee yrityksen ja erehdyksen kautta.   Ilman epäonnistumista ei siis voi tapahtua kehittymistä ellei sitten vahingossa satu menemään ensimmäisellä kerralla täydellisesti. Ja harvalla menee.

Kokeilukulttuuri tarjoaa toimivan ajatusmallin ongelmien ratkaisemiseen ja uuden kehittämiseen.  Kokeilukulttuurissa mokailu on sallittua, koska epäonnistumiset ovat osa työskentelyprosessia. Kaikkea ei oteta varman päälle, vaan kokeillaan uusia asioita rohkeasti, nopeasti ja usein myös pienellä budjetilla.  Epäonnistuminen on kokeilukulttuurissa arvokas tulos. Nopea mokaaminen on mahdollisuus oppia uutta ja ennen kaikkea se on keino saada lisätietoa siitä, mihin ainakaan ei kannata suunnata resursseja.

Tänään perjantaina 13.10 vietetään kansallista epäonnistumisen päivää. Tänään onkin hyvä hetki miettiä, miten oppisimme elämään paremmin epäonnistumisen pelon kanssa ja miten johtajina tai kollegoina voisimme tehdä mokaamisesta helpompaa. Rohkeita valintoja ja menestystarinoita edeltää nimittäin usein epäonnistuminen.

Mistä on kyse?