Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 30.10.2019

Savuverhon takaa kohti läpinäkyvää ja reilua datataloutta

Luottamus datataloudessa ansaitaan ihmisiä kunnioittavilla ja läpinäkyvillä toimintatavoilla. Tämä on yrityksille kilpailuvaltti, ei rajoite.
Kirjoittaja
Tutkijatohtori, Turun yliopisto, kauppakorkeakoulu, tietojärjestelmätiede

Autonomia – ihmisen itsenäinen toiminta ja kyky päättää itseään koskevista asioista – on filosofiassa ja yksilöä kunnioittavassa toiminnassa keskeinen arvo. Tämän toteutuminen datataloudessa edellyttää läpinäkyvyyttä, joka tuntuu olevan kadoksissa ja sen korjaamiseen ei näytä olevan todellista halua, saati kiinnostusta.

Nykyistä verkottunutta maailmaa ja erityisesti siellä harjoitettavaa liiketoimintaa kuvaa hyvin sana savuverho. Jos mietit mitä kaikkea tietoa sinusta kerätään, käytetään ja jaetaan eteenpäin, on melko varmaa, että et pysty sitä selkeästi hahmottamaan tai kuvaamaan. Kun samaan aikaan tietojen väärinkäytöstä tihkuu tietoja ja huomaat verkkosivujen mainosten liittyvän viimeaikaisiin hakuihisi, syntyy helposti mielikuva, jossa sinä olet vain kohde, josta halutaan hyötyä jollain tavoin. Surullista, mutta tämä mielikuva nykytilasta on oikea!

Täytyykö meidän tyytyä pakotetun luottamuksen malliin?

Nykyinen datatalous perustuu mahdollisimman laajaan tietojen keräämiseen sinusta ja datan muuttaminen yritysten liiketoiminnan raaka-aineeksi. Vaikka tätä on yritetty suitsia lainsäädännöllisin keinoin (esimerkkinä tietosuoja-asetus, GDPR), tuntuu että tilanne ei ole oikeastaan parantunut, vaan yksilön kontrolli itseään koskevasta tiedosta verkottuneessa maailmassa on hävinnyt.

Ongelmana tässä on se, että yksilöllä itsellään ei ole todellista mahdollisuutta kontrolloida itseään koskevan tiedon leviämistä, ellei sitten tee radikaalia ratkaisua ja lakkaa käyttämästä verkkopalveluita. Tämä taas ei nykypäivänä ole monelle järkevä, saati mahdollinen ratkaisu. Olemme siis menettäneet oman autonomiamme verkossa ja joudumme vain luottamaan, että tietojamme ei väärinkäytetä, ilman riittävää mahdollisuutta tätä varmentaa. Antti Hakkala kuvasi väitöskirjassaan ilmiötä osuvasti pakotetuksi luottamukseksi. Meidän on pakko luottaa, koska muuta vaihtoehtoa meillä ei ole!

Peli ei ole menetetty. Uusilla toimintamalleilla reilua datataloutta meille kaikille.

Olemmeko siis hävittäneet autonomiamme pysyvästi? Tähän en suostu uskomaan. Uskon, että voimme muuttaa tilannetta niin lainsäädännön kuin uusien toimintamallien avulla.

Sitran IHAN-hankkeessa datatalouden keskiöön on nostettu ihmislähtöisyys. Ihmislähtöisyys Datatalous Datatalous on talouden osa-alue, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin. tarkoittaa, että ihminen ei ole vain kasvoton tiedonlähde taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi vaan aktiivinen toimija muiden toimijoiden kanssa. Sitran teettämän kansalaiskyselyn vastausten perusteella reilun datatalouden vaatimukseksi nousi tarve esimerkiksi turvallisuudelle, kontrollille omista tiedosta, yksityisyydelle ja selkeydelle. Nämä kaikki edellyttävät läpinäkyvyyttä.

Jos kykenemme luomaan uuden datatalouden ekosysteemin, joka perustuu läpinäkyvyyteen ja yksilön kunnioittamiseen, voimme saada takaisin autonomiamme verkossa. Tämä tavoite palvelisi myös liiketoimintaa, koska ihmisten luottamus vastuullisia toimijoita kohtaan voi toimia kilpailuvalttina, ei rajoitteena. Itse ainakin olisin valmiimpi jakamaan enemmän tietoa niille toimijoille, joihin voin luottaa ja jotka avoimesti kertovat tietojeni käytöstä minulle ymmärrettävällä kielellä.

Tähän haasteeseen reilusta datataloudesta tulisi kaikkien ihmisten ja vastuullisten yritysten tarttua. Meidän tulee vaatia läpinäkyvyyttä ja yksilöiden kunnioitusta toimijoilta, jotka keräävät tietoja meistä. Muuten me kohtaamme tulevaisuuden, jossa ihmiset nähdään vain datakarjana, josta yritetään puristaa kaikki hyöty irti!

#IHAN #datatalous #GDPR

Mistä on kyse?