Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 08.02.2017

SIB-sopimus auttaa kuntia uudistumaan

Kestävyysvaje on tätä nykyä yksi talouspolitiikan keskeisistä termeistä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) liittyy siihen: tavoitteena on kutistaa vajetta kolmella miljardilla eurolla. Mitä muita työkaluja kunnilla on käytettävissään kestävyysvajeen pienentämiseksi? Tätä pohtivat Kuntaliiton Jari Vaine ja Sitran Sari Rautio. 
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra
Sari Rautio on verkostoitumisen ja yhteisten tavoitteiden mestari, joka vastaa julkisen sektorin yhteistyöstä Vaikuttavuusinvestoimisen avainalueella.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut vuodesta 2007 keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa ja oli vuoden 2015 lopussa 17,4 miljardia euroa. Velkaa on käytetty lähes yksinomaan investointeihin. Kuntatalousohjelman periaatteiden mukaan investointeja tulee arvioida kriittisesti – tarvitaan huolellinen käsitys väestökehityksestä ja palvelutarpeista.

Kuntien tulevaisuutta on arvioitu erilaisilla laskelmilla. Monissa kunnissa juuri velkaantuminen ja sen haasteet voivat korostua jatkossa entisestään. Palvelutarpeiden kasvu ja investointipaineet ovat esillä etenkin väestöltään kasvavissa kunnissa. Sen sijaan väestöään menettävissä kunnissa kyse on pikemminkin velan ja talouden hallinnasta esimerkiksi kiinteistöjen ja infran korjausvelkaa hoitamalla ja tilatarpeita sopeuttamalla.

Nykyinen rakenne ei enää sellaisenaan toimi. Uudistamisen välttämättömyys nähdään laajalti, mutta keinot jakavat mielipiteitä.

Velkaantumisen hallinnan keskeisimpiä tavoitteita on edelleen korkea omarahoitusosuus. Lisäksi useat kunnat ovat alkaneet selvittää vaihtoehtoisten toteutus- ja rahoitusmallien käyttöönottoa. Yksi tällainen työkalu on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-malli. Siinä yksityinen sijoittaja maksaa toiminnasta aiheutuneet välittömät kustannukset, ja julkinen sektori maksaa vasta mitattavien tulostavoitteiden synnyttyä, siis tuloksista.

SIB-sopimus auttaa ostamaan tuloksia

Kun harkitaan tulosperusteisen rahoitussopimuksen eli SIB-mallinsoveltuvuutta hyvinvoinnin edistämiseen tietyssä hankkeessa ja kohderyhmässä, on tarpeen käydä läpi nykyiset toimintatavat, prosessit sekä niistä aiheutuvat maksuvirrat ja talousvaikutukset. Jos näyttää, että asiassa on mahdollista toimia vaikuttavammin, tehokkaammin ja halvemmalla, SIB on mahdollinen ratkaisu.

Tulosperusteisen rahoitussopimuksen vaikutukset taloussuunnitteluun ja kirjanpitoon on otettava huomioon jo hankevalmistelussa. Vaikka tulevissa maksuvirroissa ei ole kysymys velkavastuusta, kunnalle sopimuksen myötä syntyvät velvoitteet tulee kuitenkin dokumentoida.

Kirjanpidossa SIB-malliin liittyvän toiminnan voidaan katsoa olevan palvelujen ostoa. Sopimuksen perusteella syntyvät, tulevaisuudessa toteutuvat tuoton maksut tulisi käsitellä varauksina, jopa pakollisina varauksina. Maksut voivat vaihdella sen mukaan, millaiset vaikuttavuuden mittarit ja kunnan maksuvelvollisuudet sopimukseen kirjataan. Siksi varauksiin tulee soveltaa varovaisuuden periaatetta. Toteutuneet tuotonmaksut kirjataan tilinpäätöksessä liitetietoihin.

Tulosten merkitystä tulee tarkastella koko kunnan talouden kannalta ja kunnan tavoittelema hyöty on selkeästi määriteltävä; järjestelyn ansiosta nettomenojen tulee olla pienemmät kuin ilman sitä. SIB-mallin toimivuuden ja onnistuneen lopputuloksen kannalta oleellisia ovat mallintamisen ja mittaamisen kriteerit.

Kunnassa varojen käyttöä voidaan arvioida ja budjetointia valmistella, kun SIB-sopimuksen tavoite on määritelty ja se mitä ja millä tavoin vaikuttavuuden mittareita käytetään. On hyvä kartoittaa myös muut mahdolliset vaikutukset. Mitä trendejä sopimus mahdollisesti voimistaa, mitä heikentää? Ovatko kaikki muutokset toivottavia? Esimerkiksi vaikutukset kunnan omaan palvelutuotantoon tulee selvittää.

Hyötyjen lisäksi jaetaan riskejä ja vastuuta

Vuoden 2019 alusta alkaen yli puolet kuntien tehtävistä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Jättisuuren hallinnollisen uudistuksen lisäksi tarvitaan painopisteen siirtoa aidosti edistävään ja ehkäisevään toimintaan.

Sotea ja kestävyysvajetta ei ratkaista leikkauspöydillä vaan jokapäiväisen arjen kehittämisellä. Uusien maakuntien tulisikin rakentua vaikuttavuuden eetokselle, vahvasti tavoitelähtöisesti ja elämänkaaren mittaista hyvinvointia hakien. Uudessa asetelmassa korostuu yhteistyö eri tahojen kanssa. Niitä ovat järjestöt ja yhdistykset, yritykset ja yrittäjät, asiantuntijat, tutkijat ja kansalaiset itse.

Vaihtoehtoisissa toteutus- ja rahoitusmalleissa yksi keskeisimmistä ajatuksista on, että hyötyjen lisäksi myös riskejä ja vastuuta jaetaan. Vaikka uusista malleista on vielä varsin vähän kotimaisia kokemuksia, edellä kuvattuja taustoja vasten on perusteltua kokeilla myös tulosperusteisen rahoitussopimuksen soveltuvuutta – kuntakohtaisista lähtökohdista käsin.

Lisätiedot:
Jari Vaine, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, puh. 09 771 2018
Sari Rautio, johtava asiantuntija, vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra, puh. 0294 618 205

Mistä on kyse?