Arvioitu lukuaika 2 min

Tanska etukenossa energia-asioissa

Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Kirjoittaja

Vesa-Matti Lahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja Strategia, Sitra

Julkaistu

Kävin Tanskassa kuntien kansainvälisessä ilmastokokouksessa. Jo Kööpenhaminan lentokentän mainostauluista näki, että kaupunki ja koko Tanska elää ilmastomuutoksen hillitsemisen innossa. Isot yritykset mainostivat, kuinka ne toimivat ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Helppona selityksenä Tanskan intoon on luonnollisesti se, että joulukuussa Kööpenhaminassa järjestetään ihmiskunnan historian kenties tärkein kokous. Siellä on tarkoitus sopia, kuinka ilmastoa lämmittäviä päästöjä leikataan Kioton sopimuskauden jälkeen, vuodesta 2012 eteenpäin.

Mutta on innossa kysymys muustakin kuin vain puuhastelusta suuren kokouksen alla. Tanskan kunnat, Kööpenhamina kärkenä, ovat käärineet hihansa energia-asioissa. Töitä toki riittää, sillä Tanskankin kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti ovat yhä korkeat.

Pääkaupunki Kööpenhamina on kirjannut itselleen kunnon tavoitteet. Jo tämä on sellaista, johon suomalaiset kaupungit eivät näytä pystyneen. Milloin vaikkapa Helsinki, Tampere tai Turku julkistaa Kööpenhaminan tapaan esimerkiksi seuraavia tavoitteita?

Vuoteen 2015 mennessä:

  • Kaupunki on maailman eko-metropoli.
  • Kaupunki on maailman paras pyöräilykaupunki. Vähintään 50 prosenttia kuntalaisista polkupyöräilee töihin tai kouluun, kun nyt niin tekee 36 prosenttia. Tavoite saavutetaan parantamalla pyöräilyolosuhteita kaupungin tieverkostossa.
  • Kaupungin omissa organisaatioissa tarjottavasta ruuasta 90 prosenttia on luomuruokaa, kun nyt luku on 45 prosenttia.
  • Kaupungin ilmastopäästöt ovat pienentyneet 40 prosenttia verrattuna vuoteen 1990 ja 20 prosenttia verrattuna vuoteen 2005. (Pienemmistä tanskalaisista kunnista löytyy kovempiakin tavoitteita, esimerkiksi Thisted pyrkii täysin hiilidioksidineutraaliksi kunnaksi. Se on jo sitoutunut Tanskan luonnonsuojeluliiton kanssa siihen, että kunnan hiilidioksidipäästöt vähenevät 3 prosenttia vuodessa vuoteen 2025 asti.)
  • 90 prosenttia asukkaista pystyy kävelemään alle 15 minuutissa puistoon tai uimapaikalle, kun nyt noin 60 prosenttia pystyy siihen.

Parasta tavoitteissa (ensimmäistä lukuun ottamatta) on niiden konkreettisuus. Asioita voidaan siis mitata, ja siksi julkisuuden paine tavoitteiden saavuttamiseen on kova. Kaupunki on myös luvannut, että tavoitteiden saavuttaminen tarkistetaan vuonna 2015.

Suomen suuret kaupungit – tehkää perässä! Tai vielä parempi, nostakaa rimaa tätäkin ylemmäs.

Suomessa tavoitetaso ei ole ollut korkealla. Henki on se, että yritetään päästä ilmastoasioissakin rimaa hipomalla: keskitymme ilmastoneuvotteluissakin saamaan vähennysprosenttimme mahdollisimman pieniksi. Ja mikä vieläkin huolestuttavampaa niin myös käytännön toimemme tähtäävät vain siihen, mikä on sopimusten mukaan absoluuttinen vähimmäismäärä. Nyt ei ole enää aika vaatimattomille tai edes keskinkertaisille tavoitteille, vaan ilmastonmuutoksen uhka edellyttää kunnianhimoisia, rohkeita tavoitteita.

Kunnianhimottomuus estää meitä nousemasta edelläkävijöiden joukkoon. Suomeen ei myöskään synny tarpeeksi kilpailukykyistä vihreää teknologiaa ja yritystoimintaa, jollemme tähtää nyt tarpeeksi korkealle. Yhteiskuntamme tai kaupunkiemme toimintamallitkaan eivät muutu tarpeeksi, jotta olisimme valmiita vastaamaan tulevaisuuden energia- ja ilmastohaasteisiin.

Tanskaa ja Ruotsia ei saa päästää liian suurelle karkumatkalle. Vaikka Tanskan intoa selittää joulukuun suuri ilmastokokous, ovat tanskalaiset kunnat nyt niin aktiivisesti liikkeellä, ettei vauhti lopu joulukuuhun. Eteläiseen Skandinaviaan on muodostumassa energia- ja ilmastoasioiden huippukeskittymä, sillä myös Etelä-Ruotsin kunnat ovat nousseet edelläkävijöiksi.

Kööpenhaminan uusi kumppanikaupunki vain yhden sillan päässä on Malmö, joka tähtää ”maailman johtavaksi ilmastokaupungiksi”. Sen kaupunkisuunnittelussa ilmastonäkökohdat on nostettu keskeisiksi, kaikille kaupungin työntekijöille tarjotaan eko-ajamisen kurssitusta, pyöräilijöitä tunnistavat sensorit vaihtavat liikennevaloja vihreiksi pyöräilijöille ja niin edelleen.

Toisen Etelä-Ruotsin kaupungin, Växjön, päättäjät tekivät jo vuonna 1996 päätöksen, että heidän kaupungistaan tulee fossiilisista polttoaineista vapaa kaupunki. Julkinen tavoite on leikata henkeä kohti laskettuja kaupunkilaisten hiilidioksidipäästöjä vuoden 1993 tasosta 50 prosenttia vuoteen 2010 ja 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tavoitteeksi on ilmoitettu sähkönkulutuksen lasku 20 prosentilla vuoden 1993 tasosta vuoteen 2015 mennessä.

Mitkä ovat suomalaisten kuntien tavoitteet?

Teema

Energia

Energian käytön tehostaminen sekä sen tuotannon uudistaminen ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kirjoittaja

Vesa-Matti Lahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja Strategia, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?