Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 06.02.2018

”Tanska on monelle pitkän matkan päässä”*

Globalisaation seurauksena on syntynyt sekä voittajia että häviäjiä. Vision Europen kaltaisilla verkostoilla on tärkeä rooli osallistavan ja kestävän tulevaisuuden varmistamisessa.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra
Heidi Humala toimii Sitran Yhteiskunnallinen koulutus -tiimin asiantuntijana ja sparraajana. Hän on mukana käynnistämässä Julkisen sektorin johtaminen -avainaluetta ja kehittänyt Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämön. Hän vastaa koulutustiimin yhteistyöstä Sitran muiden projektien kanssa, Sitran uudesta kansainvälisen toiminnan osaamisverkostosta ja osaltaan kansainvälisen Advisory Panelin koordinoinnista.

Parhaimmillaan visioiden luominen on rohkea teko. Erityisesti silloin, kun pyritään luomaan visiota kokonaiselle yhteiskunnalle. Nykyiset yhteiskuntarakenteet vastaavat teollisen vallankumouksen aikaisia rakenteita, mutta maailma on muuttunut valtavasti niistä ajoista. Viimeisten sadan vuoden aikana teknologian edistysaskeleet yhdessä talouskasvun kanssa yhä verkottuneemmassa globaalissa ympäristössä ovat luoneet joukon uusia haasteita – sekä mahdollisuuksia –, jotka valmistelevat tietä jälkiteolliselle maailmallemme.

”Useista epävarmuuksista johtuen meillä on syytä epäillä, kokevatko eurooppalaiset yhteiskunnat enää vastaavaa talouskasvua kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla.”

Kuten Edistyksen uusi kytkentä -muistiossa esitetään, useat epävarmuudet, kuten väestön ikääntyminen, teknologinen deflaatio, maatalous- ja teollisuusseutujen taantuminen sekä tarve rajoittaa useiden luonnonvarojen käyttöä antavat syytä epäillä, kokevatko eurooppalaiset yhteiskunnat enää vastaavan suuruista talouskasvua kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Vision Europe-verkosto korostaa, kuinka tärkeää on ottaa visionäärinen, osallistava ja kestävä tie kohti tulevaisuutta. Vision Europe on ajatushautomojen ja säätiöiden muodostama konsortio, jossa pyritään yhteistyössä vastaamaan keskeisiin Eurooppaa eniten uhkaavista yhteiskuntapoliittisista haasteista. Se toimii tutkimuksen, julkaisujen ja vuotuisen huippukokouksen kautta keskustelufoorumina ja antaa suosituksia, joilla parannetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa kansallisella ja EU:n tasolla.

Sitra on ollut mukana Vision Europe -verkostossa siitä asti, kun se virallisesti perustettiin vuonna 2015. Verkosto on ruokkinut keskustelua kriittisistä aiheista kuten eurooppalaisen hyvinvointivaltiokäsitteen uudelleenmäärittely, strateginen muuttoliike sekä Euroopassa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka ja nyt viimeksi vuonna 2017 globalisaation voittajat ja häviäjät.

”Tarvitsemme visionäärisen, osallistavan ja kestävän tien kohti tulevaisuutta.”

Mitä yhteistä Tanskalla, yhteiskunnallisilla visioilla ja Vision Europe ‑verkostolla siis on? Otsikon viittaus Tanskaan on tietenkin vertauskuvallinen ja sen juuret ovat poliittisen taloustieteilijän Francis Fukuyaman arvostetussa teoksessa, joka käsittelee poliittisen maiseman ja instituutioiden kehitystä kohti liberaalia demokratiaa ja toimivia valtioita (ks. Origins of Political Order, Fukuyama 2011).

Italian Turinissa marraskuussa pidetyssä Vision Europe Summit ‑huippukokouksessa esittelimme uuden vision kulmakivet eli pohjoismaista mallia uudistavan Hyvinvoinnin seuraavan erän. Se on päivitetty yhteiskunnallinen visio, jonka parissa Sitra ja Demos Helsinki ovat työskennelleet viimeiset puolitoista vuotta. Mukana on ollut myös suuri joukko suomalaisia sekä kansainvälisiä mielipidevaikuttajia.

Kuten Aleksi Neuvonen, Hyvinvoinnin seuraavan erän pääasiallinen kirjoittaja Demos Helsingin osalta asian ilmaisee:

”Kun meillä on visio tai kilpailevia visioita, niiden avulla julkista keskustelua voisi tarkentaa kohti tulevaisuuden mahdollisuuksia siihen sisältyvien riskien ja menneisyydessä saavuttujen menestysten sijaan. Toisin sanoen visiopainotteinen lähestymistapa auttaa luomaan uutta uskoa edistykseen murroskauden syövereissä. Se nostaa uudelleen esiin ajatuksen, että ihmiskunta voi kasvaa ja saavuttaa jotain suurta yhdessä ja että itseasiassa tämänhetkisen teknologisen kehityksen tason ansiosta meillä on paremmat mahdollisuudet siihen kuin ikinä aiemmin.”

Vuoden 2017 Vision Europe Summit ‑huippukokoukseen osallistui yli 100 henkilöä yli 25:sta eri maasta. Kullakin maalla on tietysti omanlaisensa olosuhteet ja oma näkemyksensä yhteiskunnallista visiota koskevan keskustelun suhteen. Lisäksi huippukokouksen ”Globalisaation voittajat ja häviäjät” ‑teeman mukaisesti, eri maat ovat hyötyneet teollisesta ja jälkiteollisesta aikakaudesta vaihtelevassa määrin. *Kuten huippukokousta isännöinyt Piero Gastaldo, Compagnia di San Paolo in Turin ‑järjestön pääsihteeri totesi: ” Tanska on monelle pitkän matkan päässä”.

Vaikka tie voi olla pitkä, on tärkeää ymmärtää, miksi, miten ja missä globalisaation kipukohdat ovat, kun viitoitetaan tietä kestävälle kehitykselle yhä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa. VES 2017 ‑konferenssijulkaisussa nimetään tärkeimpiä globalisaatiolle luonteenomaisia piirteitä ja tarkastellaan kutakin niistä erillisessä kirjoituksessa: kansainvälinen kauppa, kansallinen työvoima ja hyvinvointipolitiikka sekä poliittiset instituutiot. Näistä monimutkaisista kysymyksistä keskusteltiin huippukokouksen ajan, tavoitteena vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Vision Europen kaltaisten verkostojen tehtävänä ja velvollisuutena on varmistaa osallistava ja kestävä tulevaisuus yhteiskunnille ja yksilöille.

Tämän blogikirjoituksen alkuperäinen versio englanniksi löytyy täältä.

Mistä on kyse?