Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 13.11.2018

Tarvitsemme sopimuksen paremmasta internetistä

World Wide Webin kehittäjä Tim Berners-Lee haluaa toukokuuhun 2019 mennessä ”sopimuksen” internetin käytöstä.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Sitra
Laura Halenius on IHAN® – ihmislähtöisen datatalous projektin yhteiskunnallisesta markkinoinnista ja päättäjäviestinnästä vastaava johtava asiantuntija.

Tim Berners-Lee on pyrkinyt korjaamaan luomustaan jo useamman vuoden ajan sen jälkeen, kun Edward Snowden paljasti, miten internetistä on tehty massiivinen valvontajärjestelmä, jonka avulla Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA ja Iso-Britanian tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu GCHQ liittolaisineen ovat seuranneet satojen miljoonien ihmisten netin käyttöä.

Nyt Berners-Lee on huolissaan valtioiden kasvavasta internetin käytön rajoittamisesta erityisesti vaalien ja mielenosoitusten aikana. Berners-Lee tiimeineen on huomannut myös erittäin huolestuttavan kehityskulun, jossa naisten ja maaseudulla asuvien köyhien pääsy nettiin on hidastunut.

YK:n  mukaan oikeus vapauteen ja mielipiteen ilmaisuun toimivat perusedellytyksinä demokraattisen yhteiskunnan syntymiselle.

Internetillä taas on olennainen rooli näiden oikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa. Siksi internetiin pääsy on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jonka turvaamisen eteen niin valtioiden kuin yrityksienkin tulee taistella. Viime viikolla Web Summitissa puhunut Berners-Lee haluaakin, että valtiot, yritykset ja kansalaiset tekevät yhdessä sopimuksen internetin käytöstä. Lopullinen sopimus julkaistaan ensi toukokuussa, ja vasta silloin näemme, millainen vaikutus sopimuksella tulee olemaan verkon tulevaisuuteen käytännössä. Alku vaikuttaa kuitenkin lupaavalta, vaikka yhdeksän alustavaa periaatetta ovatkin vielä niin ylätasoisia, että jopa kohuissa ryvettyneet alustayhtiöt ovat voineet ne allekirjoittaa.

Berners-Lee kritisoi manifestossaan erityisesti juuri näitä suuria internetjättejä. Esimerkiksi Facebook ja Google ovat kuitenkin kritiikistä huolimatta allekirjoittaneet sopimuksen – eikä ihme, sillä niillä onkin kaikki mahdolliset syyt saada myös toinen puoli maapallon väestöstä internettiin. Tämä tietäisi niille vielä suurempaa markkinaa omille palveluilleen. Facebookin ja Googlen liiketoimintamalli perustuu nimittäin mainosten myyntiin: mitä enemmän ja isommasta joukosta heillä on dataa, sitä kiinnostuneempia asiakkaat ovat sen ostamisesta ja sitä paremmin he pystyvät kohdistamaan palveluiden käyttäjille mainossisältöä.

Mallissa ei sinällään ole mitään vikaa – jos käyttäjät haluavat luovuttaa omaa dataansa vastineeksi palveluista, he voivat näin tehdä. Ongelmaksi muodostuu, että tämä liiketoimintamalli on lähes kaikkia sosiaalisen median palveluita dominoiva, eikä kilpailevia malleja juuri ole. Saadakseen ylipäätänsä palveluita, kuluttajan täytyy antaa datansa alustayrityksen käyttöön, vaikka kasvavat väärinkäytökset ja tietovuodot pelottavat monia.

Samaan aikaan Euroopan tietosuoja-asetus on antanut EU:lle vihdoin keinon suitsia näitä isoja alustatalouden jättiläisiä ja ohjata kehitystä kohti yksilön oikeuksia kunnioittavampaa mallia. Myös Web Summitissa puhunut EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager painotti, että vaikka Google on ollut vuosikausia suurenmoinen digitaalisten palveluiden innovaattori, meidän ei pidä antaa tulevaisuuttamme vain yksiin käsiin. Liian pitkään mainostuloihin perustuva malli on ollut ainoa vaihtoehto. Nyt onkin tärkeää löytää uusia reiluja liiketoimintamalleja, jotka takaavat ihmisten hallinnan omaan dataansa ja samalla tuovat kuluttajien käsiin uusia parempia palveluita.

Sitran IHAN®-hankkeessa rakennetaan reilun datatalouden perustuksia. Luomme valtioiden rajat ylittävät pelisäännöt sekä ratkaisut reiluun datan vaihtoon ja hyödyntämiseen.

Mistä on kyse?