archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tässä satojen miljardien bisneksessä Amerikka voisi oppia Suomelta

Kirjoittaja

Julkaistu

Terveydenhuolto on Yhdysvaltain ylivoimaisesti suurin toimiala työllistäen kuudenneksen maan työvoimasta. Se on myös keskiverto amerikkalaisen suurin kuluerä. Myös Suomessa keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksesta on käynyt kuumana. Molemmissa maailman kolkissa terveydenhuollon muutostarpeisiin on havahduttu. Voisimmeko ottaa oppia toisiltamme?

Jos USA:n terveydenhuolto olisi talous, se olisi maailman viidenneksi suurin.  Vuonna 2014 Yhdysvaltain terveydenhuolto maksoi lähes neljä biljoonaa dollaria, mikä on enemmän kuin seuraavan kymmenen suurimman maan yhteensä. Ainoastaan tekopolviin ja -lonkkiin käytettiin 17 miljardia dollaria, joka vastaa 55 prosenttia Hollywoodin lipputuloista.  Selkäkipujen hoitoon käytettiin jopa 85,9 miljardia, joka on maan poliisihallinnon budjettia vastaava summa.

Amerikkalaiset mediayhtiöt, autonvalmistajat, vaateyritykset ja muut toimijat ovat jo vuosikymmeniä katsoneet ulkomaille ideoiden ja innovaatioiden toivossa. Suurimmalla, nopeimmin kasvavalla ja ehkä haastavimmalla toimialalla, terveydenhuollossa, tilanne on kuitenkin toinen.

Obamacare – Yhdysvaltain terveydenhuollon toivo

Theodore Roosevelt ehdotti Yhdysvalloissa ensimmäisen kerran kansallista terveysvakuutusta yli 100 vuotta sitten. Siitä lähtien USA on paininut kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän perustamisen kanssa ja muutos on ollut lähes kaikkien presidenttien agendalla, siinä kuitenkaan onnistumatta. Olisiko aika nyt kypsä?

Affordable Care Act (Obamacare) on tarjonnut miljoonille amerikkalaisille pääsyn terveydenhuoltoon. Tai ainakin suojan sitä vastaan, ettei tarvitse maksaa itseään kipeäksi tai ajautua jopa konkurssiin johtuen sairaalalaskuista. Jokaisella on nyttemmin pääsy vakuutuksiin ja tukiin, joiden avulla terveydenhuoltokulut on mahdollista kattaa.

Uusi lainsäädäntö ei kuitenkaan ole tehnyt terveydenhuollosta edullista, vaikka kustannukset nousevat historiallisen matalaa neljän prosentin vauhtia. Valitettavasti lainsäädäntö tarjoaa tukia, jotka mahdollistavat vakuutuksen oston yhtä kalliilla hinnalla eivätkä hinnat näin ollen laske. Onko vaihtoehtona siis kuitenkin edelleen maksaa itsensä kipeäksi tai olla kipeä?

Viisautta Atlantin yli

USA:lla voisi olla paljon opittavaa suomalaisesta terveydenhuollosta. Taannoin eräässä tilaisuudessa San Franciscossa terveydenhuollon ammattilaiset totesivat, ettei heidän kuuluisi luennoida omasta järjestelmästään, vaan ottaa oppia suomalaisesta toiminnasta.  Kansainvälisesti vertailtuna meillä on asiat kotimaassa melko hyvin.

Vastavuoroisesti Suomella olisi opittavaa etenkin amerikkalaisesta asenteesta, ei niinkään teknologiasta tai järjestelmästä. Ensinnäkin, Obamacarella on ollut alusta asti hyvin selkeä tavoite, laskea ei-vakuutettujen määrää. Toiseksi, yksityiskohdat eivät ole olleet pääfokus, vaan uudistuksessa on pyritty keskittymään isompiin linjauksiin. Kolmanneksi, innovaatioiden ei välttämättä tarvitse aina olla pitkäkestoisia tutkimukseen perustuvia, vaan myös palveluinnovaatioilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Amerikkalainen järjestelmä antaa myös tietyissä tilanteissa hieman enemmän tilaa innovaatioille kuin suomalainen. Yritysten näkökulmasta Suomen terveydenhuolto on kuitenkin erinomainen alusta. Pienellä markkinalla on helpompi testata uusia ratkaisuja nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin USA:ssa. Myös suomalaiset yritykset ja organisaatiot voisivat myös ottaa tästä opikseen ja hyödyntää tätä valttikorttia maailmalla.

 Terveyden tulevaisuuden markkinat

Tammikuun alussa järjestetyssä Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa oli esillä entistäkin vahvemmin terveyden mittaamisen sovellutukset. Vuodessa yritysten määrä kasvoi muutamasta messuosastosta kokonaiseen halliin. Varsinaisia uutuuksia ei tapahtumassa nähty, mutta keskeistä onkin alan merkittävä kasvu. Laitteiden ostajia on Yhdysvalloissa enemmän kuin kuntosalijäseniä. Nykyiset markkinoilla olevat laitteet ovatkin vasta alkusoittoa tulevaisuuden terveydelle.

Tulevaisuudessa älykello on suoraan yhteydessä potilastietojärjestelmään, ruokavaliotietoihin ja treenipäiväkirjaan, jonka perusteella saa ostossuosituksia ruokakaupassa. Näin ollen olennaista onkin kuluttajalaitteiden siirtymä kohti ammattilaistasoa ja tästä junasta ei kannata myöhästyä. Kuluttajatuotteissa molemmilla mailla on varmasti opittavaa toisiltaan. Suomella markkinoinnista ja myynnistä sekä USA:lla teknologiasta.

 

Mistä on kyse?