Arvioitu lukuaika 3 min

Terveydenhuollon muutoksen momentum hukattiin - mitä nyt?

Julkaistu

Edellisessä kolumnissani vertailtiin hieman USA:n ja Suomen terveysreformien luonnetta ja toteuttamisperiaatteita. Siinä keskityttiin tarkastelemaan ensisijaisesti sitä, millaisessa pakkoraossa amerikkalaiset ovat ja miten he voisivat siitä terveydenhuollon osalta selvitä. Toisaalta pohdittiin, olisiko Suomella tästä mitään oppimista tai tarjoaisiko tukala tilanne meille kumppanuusmahdollisuuksia.

Tämän blogin tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että olemme täällä Suomessa vuosituhannen taitteen jälkeen hukanneet lähivuosien parhaan aikaikkunan oman maamme terveydenhuollon rakennemuutosten investointeihin. Sen seurauksena myös me olemme ajautumassa yhä hankalammaksi käyvään tilanteeseen.

Kuvassa 1 on esitetty Suomen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu kolmentoista vuoden aikajaksona. Menot alkoivat 2000-luvulle tultaessa kasvaa selvästi 90-luvun loppupuolta nopeammin. Vuonna 2006 menojen määrä oli jo 2 mrd. euroa korkeampi verrattuna siihen vaihtoehtoon, että kasvutrendi olisi pidetty 90-luvun jälkipuoliskon tasossa.

Yllä oleva kuva osoittaa, että 2000-luvun aikana olisi ollut oivallinen hetki suorittaa miljardiluokan investoinnit terveydenhuoltomme rakenteiden muuttamiseen, joista tärkeimpiä olisivat olleet:

  •     maan kattava kaikkia kansalaisia tasapuolisesti kohteleva terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistaminen (irrottautumalla piiri- ja kuntakohtaisista epäyhteensopivista järjestelmistä),
  •     kysyntään reagoivan kattavan terveydenhuollon neuvonta- ja ohjanatajärjestelmän perustaminen maahamme,
  •     palvelurakenteen kokonaisreformin toteuttaminen koskien tärkeimpien kansantautien hoitoa ja varhaistoteamista sekä tuottavuuden laskun pysäyttämistä ja
  •     ennaltaehkäisevien psykososiaalisten palvelurakenteiden ajanmukaistaminen.

Näiden investointien käynnistäminen olisi pitänyt aloittaa jo 90- luvun loppuvuosina. Kun niitä olisi sen jälkeen määrätietoisesti jatkettu 2000-luvulle tultaessa, niiden varassa olisi pärjätty 90-luvun lopun kasvutrendiä nostamatta 2000-luvun alkuvuodet, ja pärjättäisiin edelleen nyt, kun kokonaistalousnäkymät ovat hyvin jyrkästi heikentymässä. Toteutetut rakennemuutokset olisivat tällä haavaa jo osa terveystaloutta ja tuloslaatua tasoittavaa arkipäivää.

Kokonaisuus hahmottuu ymmärrettävämmin ja paremmin, kun vertaillaan sosiaali- ja terveysmenojen nettokustannusten kasvua (yhden vuoden viiveellä) bruttokansantuotteen kasvuun.

Bruttokansantuotteen muutokset on hyvä karkea mittari kertomaan, miten maan kokonaistaloudelliset voimavarat ovat kehittyneet kyseisenä vuonna. Kansantuotteesta merkittävä osa on palkka- ja yhteisötuloja, joista puolestaan kannetaan kunnallisvero. Nämä kunnalliset verotulot ovat nykyisin suurin terveydenhuollon nettokustannuksia kattava rahoituserä. Ne tilitetään kuntien käyttöön kertymistään seuraavana vuonna. Edellä mainitut kasvuluvut on esitetty graafisessa muodossa kuvassa 2. Kunkin nuolen kanta ilmaisee, paljonko bruttokansantuote ko. vuoden aikana kasvoi. Kärki puolestaan kertoo, paljonko sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kasvoivat seuraavana vuonna.

 

Kuva kertoo, että bkt:n kasvu oli merkittävän korkea vuodesta 1994 aina vuoteen 2001 saakka – parhaiden vuosien yltäessä 8-9 %:n tasoon. Vuosien 2002-2005 kasvu on ollut maltillisempaa, mutta edelleen hyvää. Nuolien suunnat sen sijaan kertovat, että viitenä vuotena (vaakasuorat tai lähes vaakasuorat nuolet) sosiaali- ja terveystoimen menoihin käytettiin jokseenkin edellisenä vuonna kertynyt jakovara, mutta vuosina 1998 ja 1999 (Niinistön aloitettua valtiovarainministerinä) valtiontalouden tasapainoa korjattiin voimallisesti ja sosiaalimenoissa tyydyttiin hyvin maltilliseen kasvuun.

Lipposen toisen hallituksen viimeisenä vuonna "ote hieman herpaantui" ja Vanhasen ensimmäiselle hallitukselle oli leimallista menojen kasvu-uran kääntyminen nousuun, vaikka vastaavaa tulokertymää ei enää ollut käytettävissä. Muutos rahan käytössä vuodesta 2002 eteenpäin selittää myös kuvan 1 trendimuutoksen.

Seuraavien vuosien bruttokansantuotteen kasvuluvut tulevat olemaan maassamme vaatimattomia – jopa negatiivisia. Kokonaistilanne alkaa nyt murtua. Miten meidän pitäisi tässä tilanteessa suhtautua "menetetyn hetken optimiin"?  Puolustaa vanhaa – vai ryhtyä uuteen?

Suomi hukkasi parhaan hetkensä, mutta siitä huolimatta alkavan vuoden aikana ehditään vielä tehdä paljon hyvää muutoksen hyväksi, kunhan toimeen tartutaan heti. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Suomen terveydenhuollon reformin toteuttamisessa ei ole nyt aikaa viivytellä, koska ankarammat ajat koittavat – vaan juuri siksi!

Teema

Terveydenhuolto

Väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Laadukkaat terveydenhuoltopalvelut on siitä huolimatta turvattava tasa-arvoisesti kaikille. Sitran Terveydenhuollon ohjelma (2005-2009) löysi tähän uusia polkuja.

Julkaistu

Mistä on kyse?