Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 15.06.2017

Tulevaisuus on katsojan silmissä

Sitran ja Ateneumin Twiittejä tulevaisuuteen – maamme kuvia ja arvoja metsästämässä -tilaisuus järjestettiin Rovaniemen taidemuseossa 30. maaliskuuta 2017.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Sitran juhlavuosi, Sitra
Helmi Saksala on Sitran juhlavuoden asiantuntija ja tuottaja. Hän on erilaisten tapahtumien ja sidosryhmätilaisuuksien ohjaksissa visioinnista tuotannon organisointiin ja sisältöjen kokoamisesta viestinnän kynäilyyn.

Mitä näet, kun katsot kuvaa?

Ajattele jotakin taideteosta, jonka äärelle olet pysähtynyt vaikkapa Ateneumin saleissa. Seisahtuiko joku muukin saman teoksen kohdalle – ja oletko koskaan miettinyt mitä hän näki?

Vaikka tuo kuva olisi sata vuotta vanha ja yhden ihmisen luoma tulkinta jostakin hänen näkemästään ja kokemastaan, kertoo tapa katsoa ja tulkita kuvaa paljon meistä itsestämme. Se kertoo siitä, keitä olemme ja mistä tulemme; ehkä siitäkin, keitä haluaisimme olla tai mistä emme haluaisi luopua. Maisema Kolilta (Eero Järnefelt) voi symboloida puhtainta luontoa, jota emme haluaisi menettää vaikka maailma ja ilmasto muuttuvat. Hugo Simbergin ikoninen Haavoittunut enkeli taas voi herätellä tuntoja sukupuolten välisen tasa-arvon muutoksista, heikompien auttamisen tärkeydestä, elämän hauraudesta tai jopa perheväkivallasta. Kaikki näkökulmat ovat erilaisia – ja kaikki tulkinnat sallittuja. Merkitykset ovat katsojan silmissä, juuri siinä hetkessä.

Paitsi yhteisten ja erilaisten arvojen luotaamisesta niin myös tällaisten tulkintojen ja kokemusten jakamisesta oli kyse Sitran ja Ateneumin Twiittejä tulevaisuuteen -tilaisuudessa Rovaniemen taidemuseossa Korundissa maaliskuun 30. päivänä. Tulevaisuustalo Sitran ja Ateneumin taidemuseon/Kansallisgallerian yhteinen minikiertue on Suomen taiteen tarina – Ateneumin kiertävän kokoelman oheisohjelmistoa. Yhteistyössä paikallisten museoiden kanssa järjestettävä kiertue pysähtyy kuluvan vuoden aikana vielä Oulussa (8.9.2017) ja Kuopiossa (29.11.2017). Tapahtumakonseptin raamit ovat eri kaupungeissa samat, mutta keskustelun aiheiden painotukset vaihtelevat.

Sukupolvien äänet työpajoissa

Avajaistapahtumaamme Rovaniemellä kehystivät talvisen kuulaat ja hyvin suomalaiset maisemat. Iltapäivän käynnisti työpajatyöskentely, johon osallistujiksi oli kutsuttu ryhmä senioreita (15 henkilöä) ja yläasteikäisiä nuoria (20 henkilöä). Yhteisen intron jälkeen jakauduttiin työskentelemään näissä ryhmissä Sitran ja Ateneumin fasilitaattorien opastamina, nuoret Korundin työpajaluokkaan ja seniorit kirjastohuoneeseen vetäytyen.

Työpajojen materiaalina käytettiin Ateneumin taidepaikkoja, joissa kussakin on 60 kuvaa taidemuseon kokoelmateoksista. Kuvia tarkastellen pohdittiin pienryhmissä erityisesti kahta keskeistä kysymystä: Minkälaisia tämän päivän ilmiöitä tai arvoja löydät (valitsemastasi) kuvasta tai kuvista; ja minkälaiset asiat ovat Suomen tulevaisuudelle tärkeitä? Pienryhmille annettiin tehtäväksi kiinnittää valitsemansa taidekuvat kartongille ja kirjoittaa ajatuksiaan ja huomioitaan kuvien yhteyteen historia–nyt–tulevaisuus -akselilla. Lopuksi työskentelyn tulokset tuli kiteyttää yhdeksi twiitiksi eli viestiksi, jonka haluaa lähettää tulevaisuuteen. Valmiit taulut ja työskentelyn tulokset käytiin läpi yhteisessä kahvitilaisuudessa koko osallistujajoukon voimin, jolloin nuoret ja seniorit saivat nähdä toistensa työn tuloksia.

Seniorien ryhmä Oulussa koostui muistisairaista ja heidän avustajistaan.
Elämänmakuiset teemat ammensivat osallistujien omakohtaisista kokemuksista ja muistoista, ja niissä kuului nuorille suunnattu elämänohjeiden tapainen, toiveikas henki. Keskusteluissa esille nousseita, yhteisesti tärkeiksi koettuja aiheita olivat sukupolvien välinen yhteys ja kunnioitus, luonto, perhe, tasa-arvo ja muut inhimilliset teemat.

Näe, koe, kuule, pysähdy ja kuuntele
Nouse ylös, jos kompastut
Unelmoi – Tämän päivän unelmat ovat huomisen todellisuutta
Suomi; pysy rehellisenä, pysy omaperäisenä, pysy avoimena
Elämä on liian lyhyt elääksesi tulevaisuudessa
Elä tulevaisuutta nyt
Taiteen säilyminen ajasta ikuisuuteen

Nuorempaa näkökulmaa työpajoissamme edustivat Ounasvaaran peruskoulun 9. luokan valinnaisryhmän oppilaat, jotka toivat rohkeasti esille niin myönteisiä kuin ongelmallisiakin Suomen ja suomalaisuuden piirteitä. Kartonkitauluihin raapustettuja teemoja olivat muun muassa urbanisoituminen, teknologian kehitys ja vanhan ajan romantiikka, hallituksen budjetointi ja kansalaisten äänestämisen merkitys (tapahtuma ajoittui kuntavaalien alle), monikulttuurisuus, alkoholiongelmat, luonnon kauneus ja metsien puhtaus.

Ferdinand von Wright (1853-54): Kukkia ja lintuja puutarhan nurkassa

Mennyt: Kaikella on alkunsa. Kuvasta välittyy Pohjolan kylmyys.
Nyt: Kyyhkyset ja pulut kuvaavat rauhaa, ja värikkäät kukat monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa.

Jatkakaa kehitystä paremman Suomen puolesta!

Kiinnostus ja tieto politiikkaan pitäisi kasvaa ja sitä pitäisi kehittää.

Kaiken kaikkiaan yhteinen reflektointihetki kahvikupin äärellä oli antoisa ja sai aikaan liikutuksen tunteita erityisesti senioriryhmässä.

Twiittejä tulevaisuuteen – maamme kuvia ja arvoja metsästämässä

Seuraavaksi olikin aika valmistautua tapahtumapäivän toiseen osioon, kaikille avoimeen yleisötilaisuuteen. Keskustelua Korundin kakkoskerroksen upeassa salissa veti Ateneumin yleisötyöpäällikkö Satu Itkonen. Iltapäivän työpajojen tuloksia tuotiin lyhyesti osallistujien nähtäväksi Sitran johtavan asiantuntijan Mervi Porevuon johdattelemana, ja yleisökin sai kirjoittaa omia twiittejään eli viestejä tulevaisuuteen. Painopiste oli kuitenkin paneelikeskustelussa, johon oli kutsuttu kolme nimekästä näkijää ja tekijää.

Muusikko Jonna Tervomaa, toimittaja ja kirjailija Roman Schatz ja toimittaja Tapani Ruokanen olivat saaneet ennakkotehtävän: seitsemän taidekuvan joukosta heidän tuli valita yksi, joka puhuttelee juuri nyt, satavuotiaassa Suomessa; ja kuva, jonka haluaisi twiitata jälkipolville.

Kuvassa Jonna Tervomaa, Tapani Ruokanen ja Roman Schatz.

Ennakkotehtävän kohtaan yksi, tässä hetkessä puhuttelevaksi kuvaksi, Roman Schatz valitsi Birger Carlstedtin Asetelman: ”Suomi on vihdoin värikäs, Suomi on vihdoin moderni, Suomessa on vihdoin valinnanvaraa ja -vapautta, Suomi rentoutuu vihdoin. Vaikkakin teos on vuodelta 1941.” Tapani Ruokanen päätyi valinnassaan samaan – kuulemma myös hänen itsensä yllätykseksi. Jonna Tervomaa puolestaan vaikuttui Hugo Simbergin teoksesta Iltaa kohti, johon on ikuistettu eräänlainen sukupolvien lempeä ja hauras kohtaaminen.

Varsinainen yllätys tapahtui tulevaisuuteen twiitattavan teosvalinnan kohdalla. Kaikki panelistit valitsivat saman teoksen, Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla. Teoksessa nähtiin tulevaisuudenuskoa ja toiveikkuutta, leikin voimaa, ehkä jotakin ikiaikaista. Tulevaisuuteen viskuteltiin kirkkaassa auringonvalossa, myönteisten mielikuvien kautta.

Kaiken kaikkiaan panelistien syvällisesti pohdiskelevat, värikkäät puheenvuorot saivat aikaan keskustelua, jossa todellakin päästiin pintaa syvemmälle. Taidekuvat herättivät ajatuksia moneen suuntaan päivänpolttavista maailmanpolitiikan tapahtumista ajattomiin arvokysymyksiin. Jonna Tervomaa painotti, että ”taide tekee ihmisistä ihmisiä, muuten ollaan kuin eläimet”. Tapani Ruokanen taas hehkutti puhumisen merkitystä visuaalisen vuorovaikutuksen ohessa: ”Kieli, sen avulla kaikki tarinat elävät.”

Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille ja kaikille Rovaniemen Twiittejä tulevaisuuteen -tapahtumapäivään osallistujille! Suuntaamme mielenkiinnolla katseet kohti Oulun tilaisuutta perjantaina 8. syyskuuta.

Helsingissä toukokuussa 2017

Mistä on kyse?